Kisakausi on täällä jo hyvin käynnissä, mutta kesäilmoista ei ole tietoakaan! Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet tosi kylmiä ja sateisia ja ollaan saatu nauttia auringosta vain pari kertaa. Jopa lumisadetta ja rakeita ollaan saatu niskaan, toukokuussa!! Koko loppuviikoksi on luvattu kylmää ja jopa vain 5 lämpöastetta. Oulussa nautitaan viikkotolkulla jatkuvista helteitä, joka tekee mun olemisesta täällä vieläkin hankalampaa. Oon aina jotenkin allapäin jos on huono ilma ja sillon varsinkin on koti-ikävä. Mutta eiköhän se kesä tänne eteläänki tule jossain vaiheessa ja sitten viimeiset 2 kuukautta menee nopeasti. Heinäkuussa tänne tulee tyttö suomesta joka sitten ottaa mun paikan C:n groomina kun lähden heinä-elokuun vaihteessa. Oon tyytyväinen, koska itse hommasin seuraajan itselleni, vaikka se ei todellakaan ollut mun velvollisuus. Oon vaan sellanen ihminen, että en halua jättää ihmisiä "pulaan" vaikka mun ei tarvisi siitä edes huolehtia. Olen itse nähnyt sen monta kertaa ja ollut siinä tilanteessa, kun kaikki vaan häipyy ja töitä on niin paljon, että ei riitä vuorokaudessa tunnit. Itse tykkään varautua ja pitää lupaukseni, vaikka kuinka olisi koti-ikävä ja tekisi mieli ottaa ensimmäinen lento suomeen. En myöskään halua pettää itseäni ja vaan heittää hanskoja tiskiin. Mun pitää päästä omien huonojen fiilisten yli ja koittaa nähdä asian positiiviset puolet, vaikka välillä se ei meinaa onnistua. Arvostan ihmisissä sisua ja nöyryyttä, en luovuttamista.
Viime viikot ovat menneet aikalailla saman kaavan mukaan, päivästä toiseen. Ratsastettua on tullut jonkun verran Exellellä, sillä hevosella jolla aloitin ratsastamaan ensimmäisenä kun tulin tänne vuosi sitten. Mun istunta on parantunut niin paljon vuodessa, että Exelle on aivan kuin eri hevonen mun alla. Lisäksi viimeaikoina oon ottanut itseäni niskasta kiinni ja yrittänyt ihan oikeasti ratsastaa, enkä pelkästään liikuttamaan hevosia kokoajan kelloa katsoen. Olen haastanut itseäni saavuttamaan asioita ja olen kokenut paljon onnistumisia. Lisäksi sain kehuja siitä, kuinka mun istunta on nyt aika hyvä. On vaan ollut niin hienoa, kun on saanut ratsastaa vaikka en aluksi ollut mikään paras ratsastaja. Ja olen oppinut niin paljon, vaikka en ole paljoa saanut valmennuksia tai mitään. Oon oppinut ihan itse ja hevoset on opettanut mua, sekä toki paaaljon olen oppinut pelkästään ammattiratsastajia seuraamalla.
Ootan innolla sitä, että suomessa hommaan jonkun kivan vuokrahevosen, jonka kanssa voin jatkaa tavoitteellista ratsastusta ja tulla vielä paremmaksi ratsastajaksi. Tää on yks asia jossa voi oppia rajattomasti ja se tekee siitä niin parasta.
Tää postaus oli taas lähinnä tällasta pohdintaa, vaikka monia lukijoita ilmeisesti kiinostaa lukea ihan perus arjesta, mutta en mä oikeesti jaksa kirjottaa siitä enää. Lukijoille se voi olla tosi mielenkiintoista luettavaa, koska se on niin erilaista mitä suomessa, mutta mä en vaan jaksa enää toistaa samoja asioita ja olen pahoillani siitä. Jotenkin kummasti mua alkaa aina väsyttämään kun kirjotan tätä blogia..
Exelle. Ensimmäisiä maastoreissuja viime vuoden kesäkuussa
Kyl mä tykkään, kirjoitit arjestasi tai ihan vaan pohdintoja vaikka siitä kuinka sua ottaa päähän kun kokoajan meinasi kivi hypätä kenkään... :)
VastaaPoistat. Adara
Toivottavasti sulla menee siellä loppuaika hyvin! :)
VastaaPoistaOn ollu tosi kiva lukea sun blogia. Toivottavasti jaksat kirjotella vielä näiden parin kuukauden aikana :)
VastaaPoistaNää sun postaukset on vaan aina hyviä, oli aihe mikä vaan.
VastaaPoistaHienoa myös kuulla, että ratsastuksessa on tullu onnistumisia !
Ja tervetuloa Suomeen kun palaat :) Musta oli ainakin hauskaa muuttaa ekaan omaan asuntoon ja sisustaa just omaan makuun. Ja opiskelijana voi helposti juhliakin, kun ei oo heppoihin sidottu 24 h/vrk. Kivaa kesää sinne !