Heppatöihin ulkomaille?

Mulle tuli pyyntö kirjoittaa postaus, joka sisältää vinkkejä/neuvoja ulkomaille hevostöihin lähdöstä.

Jos alkaa jossain vaiheessa tuntumaan, että ei jaksa enää samoja kuvioita ja kaavoja ja haluaisi saada omaan hevoskatsomukseen ja kokemukseen ihan uuden ulottuvuuden, voi olla ihan hyvä idea alkaa miettimään ulkomaille lähtemistä. Pelkästään Ruotsiin menemällä voi nähdä ihan erilaisen hevosmaailman, mutta toki länsieuroopassa piirit ovat vielä isommat.
Ihmisen pitää olla jollain tapaa hyvin itsenäinen, impulsiivinen ja rohkea, jotta uskaltaa tuosta nuin vain hypätä vieraaseen maahan vieraan kulttuurin sekaan töitä tekemään. Alussa voi olla sellanen voittajafiilis, kun on uskaltanut lähteä ja ulkomailla on niin siistiä ja hienoa, mutta ajan kanssa sitä nöyristyy ja ymmärtää, että joutuu kantamaan työstään ja hevosista paljon vastuuta ja haluaa tehdä kaikkensa tyydyttääkseen työnantajansa. Kaikki ei olekkaan enää niin siistiä ja koti-ikävä alkaa painaa päälle. Alkaa ikävöimään normaalia elämänrytmiä jossa työ/koulu ja vapaa-aika olivat erillään, eikä ollut sitoutunut työhönsä 24/7. Vapaita viikonloppuja ja aamulla puoleenpäivään nukkumista venähtäneen baari-illan jälkeen.
On toki ihan ihmisen persoonallisuudesta kiinni, että minkälaisella asenteella sitä työtä tekee. Itse olen luonteeltani vähän sellanen kotihiiri ja laiskanpuoleinen, joten monesti koti-ikävä ja muut ikävät tunteet puskevat päälle, vaikka jossain mielen syövereissä tuuletan onnistunutta kisapäivää ja sitä, kuinka hienoa palautetta sain taas työstäni. Positiivinen palaute nimenomaan auttaa jaksamaan tässä työssä ja se, että on ihmisiä joiden kanssa viettää aikaa. Joskus tulee päiviä, kun kaikki menee niin hyvin, että kiittää taas itseään ulkomaille lähtemisestä ja on tosi kiitollinen mahdollisuudesta jonka on saanut.

Kun alkaa kyselemään töitä ulkomailta, kannattaa varmistaa se, että työpaikalla on ilmainen asuminen, sekä työpaikan puolesta vakuutukset ja työluvat. Pimeänä työskentely voi päättyä tosi huonosti ja varsinkin Sveitsissä se on iso rikos! Kannattaa siis vaikka ensin sopia koeajasta (max. 2vk) ja tehdä siitä kirjallinen sopimus, jossa lukee kaikki päivämäärät ja palkka. Ennen lähtöä kannattaa hankkia matkustajavakuutus, joka vakuuttaa sinut koeajalla. Jos työ miellyttää, kannattaa laittaa työlupa ja vakuutukset heti vetämään.

Kannattaa myös aluksi selvittää, että vastaako työ taitotasojasi. Jos etsit ratsastajan työtä ja sinulla on paljon taitoa ja kokemusta, kannattaa hankkiutua töihin tallille jossa on mahdollisuus pääsääntöisesti vain ratsastaa. Kerro taitotasostasi mahdollisimman tarkasti ja mielellään lähettämällä videoita, sillä on ikävää, jos taitosi eivät kelpaa uudessa työssä ja et loppupeleissä saa edes ratsastaa. Jos karsinoiden siivoaminen ei ole hommaasi, kannattaa siitäkin keskustella työtä haettaessa. Nöyryys ei silti ole pahitteeksi ja tässä työssä monesti edetään porras portaalta. Kokemus antaa oikeuksia ja rahalla saa.  Jos haluat ainoastaan hoitaa hevosia, etkä missään tapauksessa ratsastaa, kerro se selvästi, sillä väärin ymmärrys saattaa johtaa kotiin lähettämiseen.

On paljos talleja, joissa arvostetaan ammattimaisia hevosenhoitajia, joten aina ei ehkä ole helppoa löytää paikkaa, jossa saa rauhassa harjoitella ammattiratsastajille työskentelyä. Monet asiat saattavat tuntua itsestäänselviltä, mutta täällä länsieuroopassa hoidetaan monet asiat aivan eri tavalla. Kuten olen jo sanonut, alussa pitää vaan olla nöyrä ja ottaa paskat joskus niskaan, eikä pienestä saa suuttua. Ammattiratsastajilla saattaa olla monenlaisia pakkomielteitä, joita itse ei ymmärrä, mutta niiden kestämisessä auttaa se, että ajattelee vain tekevänsä työtään josta maksetaan. Hevoset ovat täällä kalliita ja hevosbisnes niin suurta jossa liikkuu isot rahat, joten pitää osata arvostaa hevosia, sekä työnantajia.

Jos olet luonteeltasi sellainen, joka tykkää mennä sieltä missä aita on matalin, ei tämä työ ole sinulle. Kaikki hommat pitää tehdä aina just, eikä melkeen! Ammattiratsastajilla on silmät selässä ja he huomaavat kaiken! Pidempään tätä työtä tehneenä itsellä on jo sen verran kova itsekuri, että ei jätä ikinä mitään puolitiehen ja huomaa, että jos jonkun asian jättää tekemättä, on siitä kaks kertaa enemmän haittaa seuraavana päivänä tai vähän myöhemmin. Oma laiskuus ja huomaamattomuus saattaa johtaa hevosen ähkyyn tai johonkin muuhun vaivaan, joka saattaa jopa laskea hevosen arvoa. Tämä toki on melko itsestäänselvyys ihan jokaisen hevosen kohdalla, olis itten kyse sadan tuhannen kisahevosesta, tai shetlanninponista. Hevosen terveydestä huolehtiminen menee oman terveyden edelle.
Tässä työssä ei kelloa pahemmin katsella, vaikka toki yritetään pitää työajat edes jotenkin inhimillisinä.

Tämä työ on täydellinen esim. välivuotta pitävälle tai ihan vain parin vuoden irtiotoksi normaalista arjesta. Kotiin päästyä sitä taas osaa arvostaa monia asioita niin erinlailla. Toki on ihmisiä, jotka tekevät tätä vuositolkulla, mutta siihen vaatii jo sitten vähän vakaamman ympäristön ja ympärille tiimin ihmisiä jotka eivät kokoajan vaihdu. Tämänkin on niin paljon kiinni ihmisen persoonallisuudesta, mutta itse en tätä voisi muutamaa vuotta pidempään tehdä.

Eipä mulla nyt muuta ole mielessä tästä aiheesta ja tämä menikin jo vähän toistamiseksi, mutta toivottavasti tästä sais jotain irti ja saa laittaa kysymyksiä :)