Odottamaton varustepostaus!

Mä jostain syystä sorruin tällaiseen varustepostaukseen. Musta on kiva lueskelle muiden varustepostauksia ja katella kuvia, en tiiä miksi :) Mut oon ite vähän varusteurheilija, myönnän!! Haluan että varusteet näyttää kivalta. Lisäksi haluan olla edustavan näköinen työskennellessäni ja varsinkin silloin kun kisoihin lähetään. Haluan edustaa ratsastajaani näyttämällä hyvältä ja siistiltä.

Eli siis yleisesti käytän töissä farkkuja ja ratsastuskenkiä, mutta jos paljon tulee käveltyä, laitan jalkaani ihan niken lenkkarit!
Kuvassa ariatin ratsastuskenkäni ja kannukset. Kengät ostin viime jouluna belgiasta emmers-hevostarvikeliikkeestä, joka on tähän mennessä isoin näkemäni liike! Kengät on vielä hyvässä kunnossa, mutta kärjet ovat ikävästi kärsineet. Hintaa kyseisillä kengillä oli 230 euroa muistaakseni. Sitä ennen mulla oli jotkut halppiskengät jotka hajos puolessa vuodessa kannoista!

Jos farkkuja en pistä jalkaani ja jos ohjelmassa on ratsastusta, niin silloin on jalassa ratsastushousut!
Kuvassa vasemmalla olevat housut on kangaspolvipaikkaiset ja ostettu horzesta. Hintaa oli muistaakseni 50 euroa kun alessa olivat. Kuvassa argentiinalainen vyö, ratsastajien suosikki. Mulla tuollainen myös vaaleanpunaisena. Keskimmäiset housut ovat ehdoton lempparini ja ostin nuo muutama vuosi sitten börjesistä! Nuissakin kangaspolvipaikat. Housut on kestäny tosi hyvin ja on kivat jalassa. Oikealla on busse merkkiset saksalaiset paikat keinonahka polvipaikoilla, ostin netistä ja en oo käyttänyt kuin ehkä kerran, koska ovat aika pienet. Maksoin nuista parikymppiä.

Sitten mennään paitoihin ja huppareihin! Oon tykästynyt tosi paljon pike-paitoihin ja niitä käytän melkeenpä aina töissä ja ratsastaessa. Ne on kivan näköisiä eivätkä ole turhan avonaisia, jos nyt ei niitä nappeja aukase ihan alas asti :D Vihreä paita on b//vertigon ja ostettu espanjassa horzesta, musta paita on halpahallista, raidallinen on niken paita ja ostettu intersportista saksasta, keskellä sininen basefield paita ja tämäkin saksasta. Kl suomi-paita on ostettu oulun ratsumestareilta.

Sitten huppareita. Näistä jokaista käytän töissä ja oikeastaan aina on huppari päällä, ei toki kesähelteellä ;)
Vasemmalla Tom Tailor polo-team huppari joka on ostettu saksasta, hintaa en nyt muista mut oisko ollu 70 tai vastaavaa. Ostin koska on niin ihanan värinen ja printti, piti tulla arkikäyttöön... mulla jotenki aina kaikki päätyy tallille. Oikealla tommy hilfiger huppari ja saksasta tämäkin. Yks lemppareista. Oli melko kallis, tallille päätyi tämäkin, hups.

Tässä 2 kingslandin hupparia. Harmaa ostettu oulun ratsumestareilta, lukee että kilngsland winter 2011. Kiva lämmin huppari ja malli vähän pidempi. Maksoi omaisuuden(120) euroa. Musta on ihanaa verkkarikangasta jossa söpö kruunu vetskari ja kultaisia sydämiä <3 Ostettu espanjasta ja hintaa oli joku 80 euroa.

Sitten on vielä 2 b//vertigon hupparia ja molemmat ostettu espanjasta. Vaaleanpunainen maksoi 50 euroa ja harmaan sain ilmaiseksi koska voitin horze liikkeeseen 100 euron lahjakortin. Sillä sain tuon hupparin ja vihreän pike-paidan josta kuva ylhäällä.

Vähän kylmemmällä säällä hupparin päälle vetäisen kingslandin takin joka on soft-shell (nuinko se kirjotetaan?) kangasta ja tämän takin sain kaveriltani ilmaiseksi! Kuvassa myös kingslandin tupsupipo joka on talvella ollut kovassa käytössä!

Sitten talvivaatteisiin. Kuvassa kl ruskea untuvaliivi joka on jo monta vuotta vanha ja joutunut hevosen suuhun ynnä muuta, mutta edelleen kovassa käytössä välikausina. Liivin sisällä ihana kingslandin pinkki fleece! Kaverini osti tämän minulle Munsterista jostain kisoista ja maksoi 90 euroa. Vieressä on ihana spooksin fleece korkealla kauluksella. Sain tämän saksan pomoiltani 20-vuotis lahjaksi. Molemmat tosi lämpimiä ja kivoja työpaitoja talvella.

Varustusta löytyy myös kovemmillekkin pakkasille ;) Suurin rakkauteni ja kehumisen aihe on kingslandin classic collectionin untuvatakki! Sillä ei koskaan ole palellut ja olin kyllä tosi iloinen talvella siitä, että ostin sen. Varsinkin talvella kisoissa maailman tärkein.
Ostin sen eräältä hollantilaiselta heppatarvikekauppiaalta ja sain sen alennushintaan 200 euroa.

Tässä tulikin kaikki työvaatteeni :) Musta jotenkin tuntuu, että mun ei kauheena tarvi shoppailla lähiaikoina :D

Sitten jos satun hevosen selkään eksymään, on siihenkin varustauduttu! Kypärä on charles owen wellington ja ostin sen käytettynä tänä keväänä ht. netin markkinoilta 160 eurolla. Hanskat on mountain horsen.
Chapsit myös uusin tänä keväänä koska vanhat hööksin chapsit hajosivat vetskarista. Uudet on mountain horsen puoleksi synteettiset ja puoleksi nahkaiset. Maksoivat 100 euroa tai saattoi olla enemmänkin.

Siinä taisi nyt olla kaikki! Oon nyt tosi tyytyväinen varusteisiini, eikä niitä tarvi vähään aikaan uusia. Ehkä voisin ostaa röeckl kesähanskat ennen kuin lähen sveitsiin, mutta muuten kyllä näyttää hyvältä :)
Nyt olis tavoitteena koittaa alkaa vähän pihistelemään ja koittaa säästää kaikki rahat mitä vaan on mahdollista, ihan vain tulevaisuutta varten. Shoppailu saa riittää tältä erää!

Mitä mieltä olitte varustepostauksesta, mielenkiintoinen vai turha? Ajattelin, että olisi kiva vähän postailla vaikka en tällä hetkellä töissä olekkaan, ihan vaan sen takia, että te lukijat saisitte sitä minkä takia olette lukijoiksi alkaneet, luettavaa!
Tämä viikko on mun viimeinen kokonainen viikko suomessa. Ens viikon perjantaina lennän sitten sveitsiin.
Mutta koitan vielä postailla lähtötunnelmista ens viikolla!

Takaisin suomessa ja yhteenveto saksan keissistä!

Palasin siis suomeen keskiviikko iltana. Lensin ensin Hampurista köpikseen jossa odotin muutaman tunnin ja siitä lensin sit suoraan ouluun ja äiti tuli hakemaan :)<3

Viimeiset päivät saksassa olivat yhtä tuskaa. Pomo siis ilmoitti minulle puolen päivän perusteella, että en ole tarpeeksi hyvä hänelle kisahoitajaksi mutta me voidaan katsoa miten pärjään kotona ja jutellaan sit uudestaan. Heti seuraavana päivänä päätin, että en sinne jää ja seuraavat päivät olivat vaan vahvistusta asialle. Huomasin, että asia olikin aivan toisin päin, taisin minä olla liian hyvä kyseiselle tallille hevosenhoitajaksi.
 Kyseessä oli talli jonka omistaja kisaa paljon kansainvälisiä kisoja ja treenaa/myy hevosia. Sitä ei todellakaan olisi uskonut pelkästään hevosia katsomalla. Kaikki omistivat kauheat talviturkit, ylikasvaneet hännät ja harjat sekä niskasiilit. Kaikki hevoset olivat erittäin herkkiä päistään eikä niihin saanut niin helpolla koskea. Tallissa oli kyllä siistiä, mutta monet käytännön asiat olivat hevostenhoitajilta unohtunut tai asiat olivat vaan lipsuneet tähän pisteeseen. Suurimmalla osalla hevosista oli myös jokin tarttuva iho-sairaus jonka takia hevosilla omat harjat. Hoitajilla ei toki mielessä käynyt se, että tauti voisi tarttua myös pinteleiden välityksellä, sillä niitä ei jokaisen käytön jälkeen pesty. Lisäksi hevosia ei edes kauhen hikoamisen jälkeen pesty, vaan ne annettiin kuivaa solariumin alla. Hevoset olivat aivan pölyisiä.

Lisäksi yksi poislähtemistä vahvistava tekijä oli se, että vaikka hevosenhoitajilla oli paljon aikaa, eivät he ottaneet hevosia vaikka kävelylle. Suurin osa hevosista vain ratsastettiin ja loppupäivän ne seisoivat karsinoissa.
Mun itse oli tosi vaikea vaikuttaa tallin asioihin koska 2 hevosenhoitajista ei puhunut sanaakaan englantia. Kommunikoiminen kävi saksaksi, ymmärsin kun he puhuivat mulle, mutta mitään en paljoa osannut takaisin sanoa. Nämä hoitajat olivat olleet tallilla jo yli 2 vuotta töissä. Kumpikaan heistä ei osannut klipata.

Tässä nyt tiivistettynä tämä saksan keissi. Ei sitä toki viitsi ihan kauheasti alkaa paikkaa haukkumaan julkisesti netissä, mutta mun mielestä on hyvä että lukijani tietävät millaista tämä työ voi myös joskus olla. Tokihan se on aivan eri asia mun kohdalla, koska niin monenlaista paikkaa on jo tullut nähtyä ja omien taitojen karttuessa on myös oma taso noussut ja mielipiteet joka asiasta. Jos oisin ensimmäisenä työpaikkana mennyt tuonne tallille, ei varmasti olisi niin moni asia pistänyt silmään.
Tokihan paikassa oli hyvätkin puolensa. Omistaja pariskunta oli erittäin ystävällisiä, joskis miehen tekemä johtopäätös minun osaamisesta puolen päivän perusteella jäi ihmetyttämään. Myöskin asunto oli kiva ja työpäivät ei olleet pitkiä.

Nyt luulen, että voin jättää tämän aiheen ja seuraavat postaukset koskevatkin tulevaa työpaikkaani joka on Sveitsissä. Tästä paikasta olen tosi innoissani mutta varuillaan, sillä en halua pettyä jälleen. Mutta voin kertoa, että nyt tuntuu jo vähän oikeammalta ;) Nyt pitäis viellä kaks ja puoli viikkoa malttaa ja koittaa selvitä kunnialla pääsykokeesta. Pitäis pyytää jotakin opettamaan mulle vähän matikkaa. Pääsykokeeseen kuuluu matikan tehtäviä, äikän joku tekstin ymmärtäminen ja englannin essee. Luulen että 2 jälkimmäistä ei tule tuottamaan ongelmia, mutta matikka on ollu mulle aina se heikkous. Lisäksi pääsykokeisiin kuuluu haastattelu ja niissä mä oon aina loistanu :p
Onneks ei tää aika täällä kuitenkaan pitkäksi käy, kun sain 2 ponia liikutettavaksi, joka päivä ainakin toinen niistä pitäis ratsastaa. Ihan hauska pitkästä aikaa poneilla ja olipa vähän hurjaa tänään maastossa, poni lähti vetään laukkaa ihan tykkinä että vesi vaan tuli silmään :D Lisäks se näytti mulle yks päivä, et miten tehdään laukanvaihdot askeleessa! Kyllä ponitkin osaa ;) Molemmat löytyy sukupostista, toinen Bonaza ja toinen Sällin Maila.

Lukijoita on tullut taas lisää ja kiitos heille, pysykäähän messissä, tää ei tästä mene enää kuin paremmaks!

Tässä vielä kuva jossa kädessä hyvinkin tutuksi tullut pullo ;)

Saako olla mielissään?!

Nyt musta tuntuu oikealta. Ehkä mun piti tulla tänne saksaan jotta löytäisin itelle oikeasti hyvän työpaikan. Vähän toki hirvittää olla mielissään, että jos taas joudun pettymään, mut tää vaan tuntuu niin oikealta tällä kertaa!

Eli tää tyttö ei lannistu tästä työstä vaan suuntaa kohti uusia haasteita! Tällä kertaa suuntana Sveitsi! Juteltuani Miken kans tajusin, että minä en jää tänne, paikkaan jossa mua arvostellaan heti ekana päivänä eikä haluta nähdä mun kykyjä. Aloiti välittömästi katteleen uusia työpaikkoja yard and groom sivulta ja sieltä hyppäsi silmille erittäin pitkä ja mukavasti kirjotettu profiili. Kaikki asiat oli lueteltu mukavasti ja ajattelin heti, että vitsi kun pääsis tänne töihin! Laitoin tallille heti viestiä ja sainkin seuraavana päivänä puhelinsoiton. Luurin toisessa päässä oli mukavan kuuloinen ja todella hyvää englantia puhuva nainen. Juteltiin siinä jokunen tovi ja käytiin läpi kaikki asiat mitä tulee kyseiseen talliin ja työhön sekä minuun ja minun hevosenhoito ja ratsastustaitoihin.
Nainen lupasi soittaa mulle uudestaan sunnuntaina, eli tänään koska tarvi miettimisaikaa, kun oli saanut muitakin yhteydenottoja. Tänään sitten kuumeisesti odottelin puhelua ja suureksi iloksi sain myöntävän vastauksen! Nainen painotti kuinka hänen mielestään meistä voisi tulla hyvä tiimi ja mielellään oottaakin tuonne kesäkuun alkuun, koska toista minua ei ole :) Itsetunto nousi taas vähän ylemmäs kun se aikaisemmin vajosi hieman alemmas.
Talli johon olen menossa on Sveitsissä lähellä kaupunkia nimeltä Bern. Zurichistä sinne on about puolitoista tuntia. Talli on iso 45 hevosen talli jonka omistaa vanhempi pariskunta. Työntekijöitä tallilla on paljon ja tallilla pyörii tuntitoimintaa ja valmennuksia. Mun vastuulla tulee olemaan omistaja-naisen kilpahevoset joita on kuudesta seitsämään kappaletta. Hän ratsastaa suuren osan niistä aamulla, lisäksi mun pitää laittaa ne kävelykoneeseen ja laitumelle sekä ratsastaa joitain niistä. Oon tosi onnellinen, että pääsen paikkaan jossa hevoset liikkuu monta kertaa päivässä. Täällä minä olen ainut joka ottaa hevosia ulos kahesti päivässä...
Palkka siellä tulee olemaan hyvä ja siihen kuuluu asunto+aamupala ja lounas.

En vielä tiedä, että kuinka kauan oon vielä täällä, mutta musta tuntuu, et saan lähtöpassit jos kerron, että oon ottanut uuden työn vastaan. Mut en täällä kyllä haluais ollakkaan. Oon oikeastaan onnellinen, että tässä kävi näin. On inhottavaa kun ei voi jutella työkavereiden kans ja työtäkin on kolmelle työntekijälle kotona ihan liian vähän ja se turhauttaa. Oikeastaan vois lähteä jo tuossa keskiviikkona....

Ilmottelen!
Ps. Mulla on uus kuvaus "Alina" sivulla!

Parempi päivä!

Nyt muutaman päivän täällä työskenneltyä mieli on jo vähän parempi. Harmi kun pomo ei oo täällä näkemässä kuinka hyvä työntekijä oon ja kuinka opin kaikki asiat nopeesti. Se aliarvioi mut täysin! Mut omapahan on häviönsä kun menettää hyvän groomin. Niitä kun on harvassa, mutta työpaikkoja kyllä riittää! Tälläkin hetkellä ootan puhelua sveitsistä! Siellä olis sellanen iso 45 hevosen talli ja etsivät nyt hoitajaa yhelle ratsastajalle jolla kuudesta seittämään hevosta. Mulla on kyllä paljon kysymyksiä kys. henkilölle. Mulla kun on vähän huonoja kokemuksia isoista talleista ja hevosten pääsemisestä kävelykoneeseen yms. Kys. ratsastaja haluaa, et hevoset menee joka päivä kävelykoneeseen ja laitumelle, lisäksi ratsastetaan. Äsken kans joku pisti englannista viestiä, laitto et siellä ois työ jossa vois oppia paljon groomaamisesta ja ratsastamisesta, mutta englannissa tuuppaa olemaan melko huono palkka. Mulla ois nyt rahalle tarvetta, joten ois kiva saada paikka jossa palkka ois sellanen josta vois pistää vaikka puolet helposti säästöön. Juu mut katotaan miten tässä käy! Ilmottelen jos teen päätöksiä ;) Varmaa on nyt ainakin se, että meen pääsykokeisiin suomeen ja ne ois 7.6.

Sitä 17-vuotiasta Gentoa oon ratsinu nyt kolmesti ja se laukka ei oo enää yhtään kaahotusta! Sitä pitää vaan osata ratsastaa oikein ja se on ihan sika rankkaa! Ongelmia on ollu laukan nostamisessa.. Vitsi et tulee "olen maailman surkein ratsastaja" olo kun se laukka ei nouse! Mut mulle on opetettu et sisäpohje pitää pistää nostossa vähän eteen, mut ei täällä. Täällä molemmat jalat pitää olla ihan kyljissä kiinni ja istua syvällä ja sit jotenki siitä antaa jotku ihme avut. HUOH! Joo myönnän, että oon ollu ratsastuskoulu ratsastaja ja mulla on ollu vaan 1 vuokraheppa suokki puolentoista vuoden ajan. Lisäks aloitin ratsastamaan kunnolla vasta 16-vuotiaana. Sen jälkeen on ratsastanu aina enemmän ja enemmän. Ois kyllä ihana oppia ratsastamaan nuita kisahevosia ihan kunnolla, koska kyllä nekin opettaa mulle paljon! Nyt on jo Gentoa ratsastaessa loksahtanu monta asiaa kohdalleen. Tässä kuva siitä vajaat 180 cm korkusesta ukosta!

Kuvassa näkyy vähän talliakin. Karsinat on tosi kivat ja tällikäytävät leveät!

Päivät on menny melko lepposasti. Miken yks ratsastajista on ratsastanu hevosia ja lisäks se autto mua Genton kans. Huomenna on tiedossa treeni ilman jalkkareita. Suurin osa hevosista on vaan kävelly, koska niille annettiin tiistaina niitä pistoksia, joitain on juoksutettu ja joitain on ratsastanu Miken vaimo. Aamulla on aina puolen tunnin aamupala tauko aamutallin jälkeen. Lounastauko on yheltä ja takas mennään kahen jälkeen. Iltapäivät on ollu tosi hiljasia ja pakko ollu vaan keksiä tekemistä. Tänään putsasin jotain varusteita jotka oli ihan pölyn peitossa ja lappasin maneesin laidat. Karsinat siivotaan kans aina iltasin. Iltaruuat annetaan viiden maissa.

Eipäs muuta tällä erää!

Aina ei mee nallekarkit tasan

Heippa vaan täältä saksasta jälleen!
Mun pää on nyt vaan niin sekasin, että meen heti asiaan. Eli siis tulin tänne eilen illalla ja oli vähän ahistava olo toki tulla uuteen paikkaan ja kun heppahoitajista 2 ei puhu englantia ja jotenki äää. Mut sit aattelin, et kyllä se tästä, huomenna edessä kunnon työpäivä yms. Mentiin aamulla seiskaksi, ruokittiin ja siivottiin karsinat. Sit mentiin puolen tunnin aamupalatauolle. Sen jälkeen pomo ratsasti ja yks sen ratsastajista, minä kävelytin monta hevosta käsin maneesissa, koska ei oo kävelykonetta. 20 min piti kävellä per horse. Sit kans ratsastin yhen, sellanen 17-vuotias ruuna jolla on hieno kisaura takana. Mut se oli ihan hirveen vahva ja jäykkä! Se vaan laukkas ihan täyttä eikä mun istunta riittäny pysäyttämään sitä! Se oli ihan kamalaa. M sit sano, et you ride okay. Se luultavasti tarkottaa, et ratsastan päin persettää.
Sen jälkeen se kutsu mut jutteleen sen kans ja kahville. Se meni sit heti asiaan ja sanoi, että voi kokemuksesta sanoa, että en oo tarpeeks hyvä tähän työhön, enkä tule koskaan olemaankaan. Sillä ei oo aikaa opettaa mua. Ihan uskomatonta oikeesti miten joku voi tehdä päätöksen puolen päivän perusteella. Ja se muka kuvittelee, et mun pitäis osata kaikki jo valmiiks, mut jokanen ratsastaja tekee asiat erillä tavalla. Mä oon vaan tosi järkyttyny tästä koko jutusta. En ees tehny paljoa mitään tänään! Se näki mut kävelemässä hevosia ja ratsastamassa yhden, miten ihmeessä se voi tehä niiden mukaan johtopäätöksiä, siis ihan uskomatonta!

Ehkä parempi, että lopettelen tältä päivältä.

Jännittää!!

Mua jännittää tiistainen saksaan lähtö siis ihan älyttömästi! Meen ihan uuten paikkaan josta en tunne ketään ja moni asia on vielä tietämättä, kuten millaisia muut hevosenhoitajat on ja millainen asunto mulla on! Ilmeisesti viikonloppuna on jo kisat joihin ovat menossa ja ne on Norjassa Oslossa!! CSI Drammen. Aivan sika siistiä, en oo koskaan olla norjassa, ää mä repeän innostuksesta! Jännittää kyllä että millaisia hevosia siellä on. Kauhee kaipuu on ollu takas hevosten pariin, tänään kävin katsomassa kun kaveri starttas ulkokenttäkauden ihanalla nelivuotiaalla tammallaan ja se oli kyllä ihana heppapallero. Musta on tässä viimeisen vuoden aikana tullu vielä entistä isompi hevosten rakastaja. Oman hevosen tulen kyllä joskus ostamaan ja sitä pidän hyvänä.

Rapiat neljä viikkoa suomessa ja ollut yhtä juhlaa, mutta samalla ihanaa rentoutusta rakkaiden ihmisten parissa. Nukuttua on tullut paljon, vähän jopa liikaakin, koska aamuisin aina herään selkäkipuun. Voi toki myös johtua siitä, että oon nukkunu sohvalla.
Huomenna olis vielä edessä loppujen kamojen pakkaaminen ja postin kuumeinen odottelu. Nimittäin mulle pitäis sieltä tulla paketti hööksiltä jossa on chapsit ja pike-paita sekä ostin hevostalli markkinoilta charles owenin. Jos kyseiset paketit eivät saavu, olen melko kusessa ja joudun lähtä jostain chapsit ostaan. Kypärän porukat voi mulle lähettää myöhemmin saksaan. Mutta mulla on sormet ristissä, että paketit saapuisivat!
Tavaraa on lähdössä mukaan kyllä ihan mukavasti kaksi isoa matkalaukkua ja käsimatkatavaraksi iso puman nahkalaukku.

Eipäs tässä muuta, tämä tyttö on nyt kyllä yhtä hymyä ja käsien tärinää! Toivokaa mulle ihanat lukijani onnellista matkaa ja palataan asiaan saksan maalla!