perjantai 31. elokuuta 2012

Lämpötilan muutos

Viime viikkoiset helteet jäivät ihan rytinällä taakse ja tilalle tuli sateet ja kylmyys! Lämpötilat ollut nyt alle 20 astetta ja hevosia loimitetaan entistä enemmän. Huomiseksi luvattu 12 astetta päivällä ja kyllähän se tuntuu tosi kylmältä +35 asteen jälkeen.
Vettä on tullu tosi paljon ja jouduttu sisällä ratsastamaan. Oon saanu nyt pari istuntatuntia juoksutusliinan kanssa norsu-Nelsonin kanssa ja ihan hyviä neuvoja sain, vaikka kyseessä ei ollutkaan C vaan yks meidän työntekijöistä. Mua on rääkätty ilman jalustimia ja oon kyllä oppinu taas jotain uutta. Ei oo maailman helpointa opetella oikeanlaista istuntaa kun ratsuna on 180 cm korkea ja massiivinen isoliikkeinen hevonen. Mutta on se ainakin ollut melko palkitsevaa, kun se on alkanut kulkemaan ihan hyvin. Oon oppinut jättämään mun kädet rauhaan ja yrittänyt tehdä kaikki siirtymiset ja neuvonannot istunnalla ja pohkeilla. Kannukset jätin naulakkoon, niihin en koske enää vähään aikaan..

Oltiin eilen kisoissa ja ei ollu kauheen kivaa. Onneks sain C:ltä kumpparit lainaan, sillä verkka-alue oli puoliksi veden alla. Esteet uppos hiekkaan ja ponnistuspaikoille ja laskeutumispaikoille tuli kauheat kuopat, joten esteitä piti olla kokoajan siirtämässä.
Menestys ei ollu mitään loistavaa. Mukana oli siis 4 hevosta ja yks puhdas rata tuli. Sen teki Donatella 130 cm luokassa. 135 luokassa se kolisutti alas 4 puomia ja nyt ollaan sit sen takia muutettu ruokavaliota sun muuta.
Eilen kun tein Donatellaa rekassa valmiiksi ja sit ärähdin sille vähän, kun se ei suostunu liikkumaan mihinkään vaikka siinä olin tovin sitä pyytänyt. C tuli sit paikalle ja sanoi, et ei sun tarvi inhota kaikkia mun hevosia niin paljon. Sanoin sit heti takas, et en mää inhoo sun hevosia, mut väitti et siltä se joskus näyttää. Itse se uskoo suunilleen keijukaisiin ja hevosia pitää kohdella kuin posliiniesineitä. Ei saa ikinä suuttua tai ärähtää tai mitään, vaan pitää aina lässyttää ja lahjoa ja olla mukava. Sillä muuten ne lopettaa hyppäämästä hyvin.
Pikkusen suutuin sille tuosta. Olin loppupäivän ihan hiljaa. Tiedän, et ei oo kovin asiallista käytöstä pomoa kohtaan, mut mua vaan vitutti niin paljon, et väitetään jotain tuollasta. Oikeesti tykkään kaikista mun hevosista paitsi Ziezosta en niin paljoa. Mut silti hoidan kaikki joka päivä tiptop ja oon niille kiva, annan herkkuja yms. En ikinä suutu niille aiheetta!

Tänään oli rento päivä. Sateen takia ei laitettu hevosia aamulla laitumelle. Käytiin sit vaan maastossa ja vähän kastuttiin, sekä C ratsasti Zamiran. Auttelin siinä sit muita kun aikaa oli ja sit oli se tunti Nelsonin kans. Illalla pyöräilin äkkiä kauppaan ostaan ruokaa viikonlopuksi ja onneks kerkesin käydä ennen sateen alkamista! Meni puoli tuntia koko reissuun, et ihan hyvä :D

Huomenna vissiin taas maastoilua tiedossa joka saa mut vähän ihmettelemään jälleen.. et kun maastoillaan niin paljon ja sunnuntai on aina vapaapäivä hevosilla. Keskiviikkona me lähetään kisoihin 11 hevosen, 4 ratsastajan ja yhden groomin(minä) voimin! Voin arvata, et tulee olemaan helkkarin stressi-rikas reissu, mut varmasti on myös hyviä hetkiä :) Samaan aikaan Zurichin seudulla on kansainväliset kisat ja kaikki muut menee sinne.. Tuonne toisiin kisoihin tulee sit vähän amatöörisempää porukkaa. Sinne toisiin kisoihin menee muutama tyyppi jotka tunnen ja se ärsyttää.. kerranki vois nähdä, mut ei..
Ystäväni Henna muuttaa Zurichiin maanantaina! Oon iloinen et saan edes yhden ystävän samaan maahan <3
                     Näihin tunnelmiin taas ens viikolla...

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Laiska kuvaaja

En oo kirjoitellut nyt taas muutamaan päivään koska en oo ottanut yhtään kuvia! Ei vaan kertakaikkiaan oo kerenny. En ees tiiä, et voitteko kuvitella millasta tää työ on! Suunnitelen melkeen jokaisen minuutin ja mun pomo on tosi tarkka aikataulujen kanssa, hevosen pitää olla tasan ajallaan varustettuna kävelykoneessa.
Välillä tuntuu, et se ei ajattele yhtään aikaa kun se tekee ne pläänit.. Esim. monesti mulla on 25 min aikaa purkaa hevonen ratsastuksesta, laittaa se karsinaan syömään, pestä se, viedä se laitumelle, ottaa seuraava hevonen laitumelta, laittaa se syömään karsinaan, varustaa ja laittaa kävelykoneeseen (ja kun karsinassa ei saa harjata). Jos tekisin tuossa tilanteessa kaikki tiptop, kerkeäisin tehä tuon yhen hevosen.. Syömiseen menee about 4 minuuttia, pesemiseen 5 minuuttia, laitumelle viemiseen 5-6 minuuttia ja varustamiseen 10-15 min. Mut mun on pakko saada tuo mahtumaan puoleen tuntiin kertaa 2 hevosta.
Koko aamu on yleensä tuollaista. Sit pitäs siinä välissä yrittää ite käydä aamupalalla ja laittaa hevoselle vitamiinit ja mössöt lounasta varten valmiiksi.
Kaheltatoista koko talli on yleensä ihan kaaoksessa, pinteleitä ja suojia joka paikassa, hevoset pesemättä, osa laitumella yms.. Yritän aina saada mahdollisimman paljon tehtyä ennen lounasta, koska iltapäivällä mun pitää laittaa kaikki hevoset kävelykoneeseen ja harjata ne tiptop, lisäks ruokkia kaikki tallin hevoset, siivota karsinat ja lakaista. Sit vielä pitää pintelöidä hevosia yöksi.
Ois ihan hauska tietää, et kuinka monta askelta otan päivässä. Mut voin kertoo, et ei mun tarvis mihinkään lenkille enää lähteä, päivän liikuntakiintiö kyllä tulee ihan kiitettävästi täyteen! Lisäksi jos vielä ratsastan, on aikaa vähemmän muuhun ja samalla energioita.

Lenkkeilin koko viime viikon, koska mulle tuli joku ihme hulluus.. Nyt mulla on kaikki paikat ihan pa*kana ja en voi ottaa ainuttakaan juoksuaskelta. Nyt lisäks alko muutaman päivän sateet, joten ehkä koitan palautua vähän ja alkaa sit lenkkeilemään ens viikolla taas vähän, vaikka 2 kertaa viikossa.

Meillä on kisat huomenna ja perjantaina. Huomenna aamulla kaheksalta lähtee Anastasia ja Spaicy ja minä jään kotiin tekemään aamutallia. Lähetään sit toisella rekalla kymmeneltä Ziezon ja Donatellan kans. En tiedä, et missä ne kisat on. Luvattu kauheeta kaatosadetta, eikä mulla oo kumppareita! Unohdin ne suomeen :s Saksassa ne oli ihan parhaat, koska melkeen aina satoi kisoissa. Pitää ostaa uudet seuraavan kerran kun meen Berniin.
Eli luultavasti ei oo kuvia tulossa, koska sataa kisoissa. Toivottavasti te silti jaksatte lukea, vaikka aina ei kuvia tulekkaan.

Loppuun muutama randomkuva. Ps. Oisko teillä postausideoita? :)




lauantai 25. elokuuta 2012

Videopostaus!

Blogini ensimmäinen videopostaus on nyt vuorossa! Eräs päivä päätin ottaa muutaman videon töissä. Ei mitään kovin erikoista, kännykkälaatuista kuvaa ihan talliympäristöstä ja tallista, mut video kyllä kertoo enemmän kuin sata kuvaa ;)
Ärsyttää kun kuva tuli nuin pienenä tuohon keskelle vaan :s mun ois pitäny pitää puhelinta vaakatasossa. Mut laittakaa koko näytön tilaan videot, koska ei niistä muuten saa selvää!

Ekassa videossa aloitan kuvaamisen tallista jossa on C:n hevoset. Kävelen Donatellan kanssa kävelykoneeseen. Ohitan lantalan, ison hiekkakentän ja kuvaan tallin toista puolta jossa asuu myyntihevosia ja yksityisiä hevosia.
Toisessa videossa oon tulossa kävelykoneesta ja kävelen sisään tallin toiselle puolelle. Kuvaan kaikki tallit nopeesti läpi ja kävelen maneesin läpi toiselle puolelle jossa C:n hepat, C:n tytön hepat ja ranskalaisen ratsastajan hepat.
Kolmannessa videossa alotan kuvaamaan C:n tallista ja meen sisään meidän asuntoon jota kuvaan.


tiistai 21. elokuuta 2012

Näin meillä

Tämä postaus tulee käsittelemään muutamia vähän erikoisia tapoja joita täällä harjoitetaan joka päivä.
Kuten jo aikaisemmin mainitsin, ammattiratsastajat on usein perfektionisteja jotka inhimillistää hevoset. Hevosten arvo on niin suuri, että ne melkein pilataan liiallisella huolenpidolla.

Yksi asia on loimitus ja se on tosi tarkkaa hommaa. Hevosilla on ohuet kesäloimet ja ne pitää laittaa päälle jos tallissa ilma on alle 19 astetta. Monesti töistä lähdettyäni talli-ilma on vielä tosi lämmin, joten mun pitää tulla takaisin myöhään illalla loimittamaan hevoset.
Kisoihin otetaan säästä riippumatta mukaan kärpäsloimet, vohveliloimet ja sadeloimet, yökisoihin toki kaikki maholliset villaloimista paksuihin talviloimiin, oli sitten kesä tai ei.
Hevoset ei saa ikinä olla kylmiä!

Hevosten peseminen on kanssa asia erikseen. Niitä ei saa pestä kokonaan jos ei ole +25 astetta tai sitä enemmän. Kaikki alle +25 astetta on liian viileä ja jos sillon joutuu pesemään, niin selkää ei saa pestä ja hevoset saa hikiloimet karsinaan. Jos hevosilla on karsinoissa ikkunat, kelistä huolimatta niitä ei ikinä saa laittaa karsinoihin seisomaan märkinä vaan ne pitää kävelyttää käsin auringossa, niin että ne vähän kuivaa. Koski myös tämän päivän +35 asteen hellettä.

Hevoset harjataan joka päivä kahdesta kolmeen kertaan ja yks kerta niistä on oikein perusteellinen harjaus, jolloin harjataan täydellisesti metallisella sualla ja parilla eri harjalla. Pää harjataan kahdella harjalla. Jalat suihkutetaan joka päivä. Turpa ja pää voidaan vielä pyyhkiä vauvapyyhkeillä. Kavioiden juureen hierotaan huolellisesti ihmisten kosteusvoidetta, kaviorasvaa käytetään vain kisoissa. Hevosia ei saa harjata tai kavioita putsata karsinoissa, sillä ei haluta likaa ja karvoja karsinoihin. Edes harjaa ei saa harjata karsinassa.

Laitumelle hevoset saavat jalkoihinsa etujalkojen hivarit ja buutsit. Päähän kärpäsmaskit. Aamulla niille pitää laittaa laitumelle loimet jos on alle +20 astetta.
Ratsastukseen hevosille aina etujalkoihin pintelit patjoilla ja taakse hivutussuojat. Hypätessä suojat ja vatsapanssari. Kotona ratsastetaan aina kolmipaloilla ja kisoissa on eri kuolaimet ja suitset. Niillä ei koskaan hypätä kotona, eikä myöskään martingaalilla.
Hyppäämisen jälkeen hevosten jalat suihkutetaan kylmällä vedellä, kuivataan ja laitetaan kylmägeelit. Yöksi joko pintelit tai savet. Hyppäämisestä seuraavana päivänä mennään aina maastoon.

Hevoset liikkuu joka päivä kolme kertaa. Aamulla ne ratsastetaan ja ne kävelee alkukäynnit kävelykoneessa 15-30 minuuttia. Aamulla ne menee myös laitumelle muutamaksi tunniksi. Iltapäivällä ne menee kävelykoneeseen puoleksi tunniksi/tunniksi.

Kisoissa on erittäin tärkeää, että hevoset saa jokaisen radan jälkeen välittömästi herkkupalan. Myös kotona pitää muistaa antaa hevosille porkkanoita ja herkkupaloja ratsastuksen jälkeen.

Hevosten kuvitellaan hyppäävän huonosti ja olevan pahalla mielellä jos ne ei saa mennä laitumelle ennen kisoja. Jos hevoset loimitetaan, pitää loimittaa kaikki, että hevoset ei ajattele olevansa liian huonoja saadakseen loimet > näin ollen eivät hyppää ja työskentele hyvin.

Tässä nyt muutamia juttuja.. saattaa osa kuulostaa melko hulluilta, vai mitä?
Ite oon sitä mieltä, et jos hevosen antaa olla ees vähän luonnollisesti, se pysyy paremmin terveenä. En toki ite antais oman hevosen olla missään luonnontilassa, mut en kuitenkaan alkais inhimillistämään liian paljoa..
Vaikka toki se on vaikee sanoa, koska ei omaa hevosta ole.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Ulkomailla työskentelyn vaikutus minuun

Mulle tuli tällanen idea, et tekisin postauksen siitä, kuinka ulkomailla hevostöissä oleminen on muuttanut mua ja vaikuttanut muhun

Elikkäs pieni kertaus nyt siitä, että mistä lähdettiin! Olin 19-vuotias lukiosta valmistunut tavallinen tyttö ja työskentelin lukion jälkeen terapiatallilla. Työ oli kelan työharjoittelu, joten rahaa tuli ihan surkean vähän. Asuin vielä kotona, mutta vanhempani ei kustantaneet mulle vaatteita ja tai muita huveja. Kaikki rahat mulla oikeastaan meni ratsastukseen ja ulkona käymiseen. Shoppailin harvoin, koska rahat eivät siihen meinanneet riittää. Vaatteita mulle ei kauheasti ollut ja kävin paljon kirppareilla. Monesti sieltä löytyi paljonkin mukavia vaatteita! Suunilleen joka viikonloppu kävin bilettämässä kavereiden kanssa, joten siihen meni paljon rahaa.


Lisäksi käytin paljon aikaa urheillen. Varsinkin lukulomalla kuntoilin kokoajan. Saatoin käydä aamulla juoksemassa ennen kymmentä ja mennä vielä illalla bodypumppiin tai steppiin, pyöräillen 8 kilometriä. Kun aloitin terapiatallilla, salilla käyminen väheni, koska pyöräilin joka päivä suunilleen 25 kilsaa töihin. Olin ihan hyvässä kunnossa vuonna 2010.

Tammikuussa 2011 sitten lähdin saksaan töihin. Työ oli aluksi erittäin rankkaa ja mun jalat oli aina aivan hitsin kipeet työpäivän jälkeen. Ensimmäisten kuukausien aikana en urheillut töiden lisäksi mitenkään. Siltikin raskas työ vaikutti minuun ja laihduin jonkun verran kevään aikana. Kun palkka alkoi juoksemaan, aloin myös törsäilemään enemmän. Yhessä vaiheessa mulla ja Hennalla oli kauhee mässäys-vaihe ja me ostettiin ihan sikana karkkia kaupasta! Halvat hinnat sai meidän päät sekasin. Lisäksi aloin käymään suunilleen kerran parissa kuussa Osnabruckissa shoppailemassa ja ostin ihan huoletta tavataa parin sadan edestä! Kerran törsäsin about 400 euroa yhessä päivässä, koska sain päähänpiston ostaa uuden puhelimen!
Oli niin mukavaa, kun oli rahaa ja sai vihdoinkin ostaa mitä haluaa! Tavaraa alkoi sit kertymään ihan kivasti ja tuli ostettua kaikkea ihan älytöntä, kuten ariatin 240 euron kengät ja kingslandin 200 euron takki. Nämä ostin talvella ja nuo kengät ostin belgiasta.
Lisäksi aloin panostamaan vähän parempilaatuisiin vaatteisiin ja ostin mm. parit converset ja tommy hilfigerin
hupparin, sekä muutaman kingslandin hupparin ja fleecen.

Myös suhtautumiseni hevosiin on muuttunut tässä puolentoista vuoden aikana. Oon aina tietysti tykännyt hevosista, mutta aikasemmin mulle se kaikista tärkein juttu on ollut ratsastaminen. Hevosten kanssa ei muuten tullu puuhailtua kovin paljon, mitä nyt entisen vuokrahevosen kans, mut ei sen enempää. Täällä oon huomannu, että kuinka hienoja eläimiä hevoset ovat ja kuinka ne saa mut aina niin iloiseksi (ja joskus vähän vihaiseksikkin) On ihanaa seurata montaa hevosta joka päivä kellon ympäri ja oppia tuntemaan hevosten luonteiden erot. Aluksi kaikki hevoset oli mulle ihan saman näköisiä eikä herättänyt hirveesti tunteita mussa, mutta nyt mulla on kova tarve pitää kaikki tyytyväisinä ja koittaa rakentaa luotettavaa suhdetta meidän välille. Kaikissa hevosissa on myös ärsyttäviä piirteitä, mutta en annan niiden tulla tielle, tykkään kaikista C:n hevosista ja en suosi niistä ketään tällä hetkellä. Lisäksi oon kiintynyt muutamaan muuhun tämän tallin hevoseen ja niitä tulee lääpittyä joka päivä.

Myös hevosten hoitaminen on muuttunut, suomessa kun asiat on vähän erinlaisia mitä täällä. Saksassa kun olin ja hevosia oli enemmän kuin laki sallii hevosenhoitajiin nähden, yritin tehdä vaan kaikki tosi nopeesti enkä ikinä tehnyt mitään kovin tiptop, koska aikaa ei ollut! Lisäksi mulla oli vielä vähän päällä ne tavat, miten suomessa hevosia hoidetaan. Ajan myötä oon kuitenkin sisäistänyt sen, että monesti ammattiratsastajat on perfektionisteja ja hevoset on tosi kalliita, joten on erittäin tärkeää, että hevoset on täydellisen puhtaita kokoajan ja sama juttu talliympäristössä. Nyt kun mulla on ollut vain 5-6 hevosta, oon todella paljon panostanut hevosten puhtaana pitämiseen, enkä oikeastaan koskaan luista mistään hommista, vaikka pomo ei olisikaan paikalla. Omatunto alkaa heti soimaamaan, jos oon unohtanut hevosen pään harjata kahdella harjalla tai jotain vastaavaa.
Uskon, että monet tavat ja käytännöt täältä jää mulle ja osa niistä on tosi hyviä ja käytännöllisiä, mut voin kyllä kertoa, että välillä tulee vastaan sellasia juttuja, että ei voi muuta kuin silmiä pyöritellä. Mutta edelleenkin pitää muistaa se, että kyse on vähän eritasoisista hevosista mitä suomessa ja maakin on ihan erilainen kuin suomi.

Fyysisesti täällä oleminen on muuttanut mua sillain, että oon laiskistunut enkä jaksais millään urheilla ja sen seurauksena onkin sitte tullu vähän lihottua... Tän asian kans oon viimeaikoina tuskastellut paljonkin ja oon yrittänyt pakottaa itteni lenkille, mut eipä se mitään auta jos syö mitä sattuu. Oon aina ollu tosi perso makealle ja oon nyt mättäny tosi paljon herkkuja naamaan kun lopetin tupakanpoltin tänne tultua. Mutta mielummin mässään kuin poltan ja oonkin ollut tosi tyytyväinen, kun oon onnistunut lopettamaan ja toivon, että suomessa en ratkea taas polttamaan.

2010 kesällä rannalla. Tänä kesänä en kehdannut olla bikineissä rannalla, vaikka se on kyllä ihan vaan mun pään sisällä se ongelma.

Ennen kuin lähdin saksaan, asuin vielä vanhempieni kanssa lapsuuden kodissani. Saksaan muutto oli siis myös itsenäistymisen paikka ja minulle se ei mitään ongelmia tuottanut. Aluksi ei ollut edes koti-ikävä, mutta siitä voi oikeastaan kiittää vain Hennaa joka oli mulle kaverina ja tukena kokoajan!
Ensimmäisen kerran lomalle suomeen menin heinäkuussa 2011 oltua saksassa 6 kuukautta. Kotiin palaaminen 6 kuukauden jälkeen tuntui ihan oudolta. Oli kuin olisin vaan kylässä jossain, mutta siihen vaikutti toki myös se, että vanhempani olivat myyneet kotimme joka oli omakotitalo pikkukylässä ja ostaneet tilalle kerrostalo-asunnnon kaupungista.
Seuraavan kerran menin suomeen marraskuussa ennen belgiaan menoa ja olin tällä kertaa 2 viikkoa. Edelleenkin olo oli kuin olisi vain kylässä, mutta sain paljon huomiota ja aikaa vanhemmiltani ja kavereiltani. Tämän visiitin jälkeen ajatukset oli vaikea palauttaa takaisin ulkomaille ja ikävä suomea kaiversi monta kertaa. Siinä ei ainakaan yhtään auttanut se, että en viihtynyt belgiassa. Palasin sitten saksaan jossa asuin Lauran kanssa ja tulimme hyvin toimeen, joten koti-ikävä ei ollut niin kova.

Espanjan kisojen jälkeen menin taas suomeen yli kuukaudeksi ja sen jälkeen oli jo vähän vaikea lähteä taas pois, koska oli jo kerennyt tottua näkemään perhettä joka päivä ja viettämään aikaa kavereiden kanssa. Tänä aikana huomasin, kuinka paljon suhteeni vanhempiini oli muuttunut. Aikasemmi mulla oli aina ollut kränää isäni kanssa, koska me ollaan molemmat niin samanlaisia, tällasia melko vahvoja mielipiteissä ja halutaan aina sanoa viimenen sana. Kunnioitus molemminpuoleisesti on vahvistunut tosi paljon, eikä me olla viimesen puolentoista vuoden aikana riidelty ollenkaan. Äitin kanssa ollaan myös lähennytty ja oon alkanut rakastamaan mun äitiä enemmän. Ei sillä, että en aikasemmin olisi rakastanut, mutta nyt oon todellakin tajunnut sen, että kuinka ihana äiti mulla on ja se tekis kaikkensa mun eteen! Uskon, että myös äitin tuntemukset minusta on muuttunut positiivisemmiksi ja myös hänen suhde minuun on vahvistunut, kovasti se aina sanoo, että on ikävä! Me ei äitin kanssa koskaan olla oltu ns. kavereita, niinkuin monien mun kavereiden äidit ovat heille olleet, eikä meidän mun mielestä tarvikkaan olla. Mulle riittää se, että äiti on mulle äiti joka ymmärtää mua ja tietää mistä minä tykkään, mutta kaverit mulla on erikseen ja niiden kanssa voin sit ulkona käydä ja tehä nuorten juttuja! Mulla ja äidillä kyllä on yhteisiä kiinostuksen kohteita, kuten urheileminen, mutta se on eri asia.


Ennen kaikkea ulkomailla asuminen on saanu mut arvostamaan omaa rakasta kotimaata ja sitä, että kuinka kiitollinen voin olla kotimaastani, siinä missä myös oon todella kiitollinen kaikesta siitä mitä oon oppinut ja nähnyt muissa maissa, ja oon tosi onnekas kaikesta mitä oon saanut nähdä ja kokea! Vielä pari vuotta sitten olin tavallinen tyttö jolla ei ollut rahaa, eikä oikein kunnollista hevoskokemusta, saati mitään kovin jännää elämässä. Tällä hetkellä oon monta kokemusta rikkaampi, hevosista paljon tietävä tyytyväinen tyttö, enkä tuu menettämään mitään tulevaisuudessa. Kaikki tää kokemus säilyy mussa lopun elämäni ja voin sitä aina muistella jos siltä tuntuu.

Tämä elämä täällä on ihan erinlaista, välillä tosi rankkaa, mut välillä jännää ja ihanaa. Silti tää on vain yks vähän erikoisempi vaihe mun elässä ja luultavasti vuoden päästä aloitan taas tavallisen tytön elämää opiskelujen parissa, mutta sisältä tulen silti olemaan jotain vähän enemmän kuin tavallinen koulutyttö ;)


torstai 16. elokuuta 2012

Päivä 11: Hullua


Päivä 1: Omakuva
Päivä 2: Suosikkitavara

Päivä 3: Perheenjäsen

Päivä 4: Harrastus
Päivä 5: Vanha kuva
Päivä 6: Teema: "vihreä"
Päivä 7: Kuva, jota en koskaan julkaissut
Päivä 8: Suosikkikuva
Päivä 9: Päivän asu
Päivä 10: Tämä tekee minut iloiseksi
Päivä 11: Hullua
Päivä 12: Arkeni
Päivä 13: Teema "valo"
Päivä 14: Talvikuva
Päivä 15: Rakkaus
Päivä 16: Mustavalkoinen omakuva
Päivä 17: Hetki
Päivä 18: Tunteet
Päivä 19: Täällä minä asun
Päivä 20: Teema: "erilaiset"
Päivä 21: Kun olin pieni
Päivä 22: Tästä olen riippuvainen
Päivä 23: Kesäkuva
Päivä 24: Tämä tekee minut surulliseksi
Päivä 25: Kaikessa kiireessä
Päivä 26: Tämä naurattaa aina
Päivä 27: Teema: "kaksi"
Päivä 28: Sää
Päivä 29: Uusin kuva minusta
Päivä 30: Valinnainen kuva

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Nyt kyllä sattui!

Otin tänään maastossa pienen ilmalennon olkipellolle (vasta-ajetulle) ja voin kertoa että sattu. Molemmat kyynärpäät on mustelmilla ja niissä on muutama viiltohaava. Lisäksi täräytin jotenkin lantioni eli mun tapauksessa jenkkakahvani ja siihen sattuu ihan sikana.. Tuntuu, kuin se ois ihan jumissa :s Laitoin siihen jotain arnika geeliä, mut ei se mitään auta. Särkylääkettäkään ei ole, eikä mitään muutakaan. Huomenna pitäs ratsastaa 5 hevosta. Jos ei onnistu tän kivun takia, niin en ala!
Olin maastossa Zamiralla ja se välillä kyttää kaikkee. Käveltiin ihan rennosti toisen ratsastajan kans ja yhtäkkiä se otti kauheen sivuloikan kun näki viemärikannen. Mulla sit lähti tasapaino ja heppa alko hyppimään ja lähti sit alta silleen et mää lensin ihan kunnolla sinne pellolle. Syy tähän hevosen reagtioon oli luultavasti se, et sillä on ollu huono ratsastaja ennen ja se pelästyy jos ratsastaja ei istu tiiviisti. Tässä tapauksessa se siis säikähti sitä kun mulla lähti tasapaino ja horjahin toiselle puolelle satulaa. Onneksi tapahtuman jälkeen Zamira ei lähteny juoksemaan. Toinen ratsastaja tuli nopeasti alas ja otti Zamiran. Toinen ongelma oli sit satulaan pääsy, eikä se toki onnistunut. Ensinnäkin mulla tärisi kädet ja toiseksi hevosella säkää yli 170 cm. Lisäksi se olisi ollut helpompaa jos olisin 10 kiloa kevyempi ja ehkä tässä on nyt viimein kunnon syy alottaa laihdutus. Onneks toinen hevosista oli 10 cm pienempi, joten kiipesin sit sen kyytiin. Ottaa päähän olla tällanen...

C on nyt ollu pois 3 päivää, siis siellä euroopan mestaruuksissa tyttönsä kans. Ne on tän koko viikon pois, joten mun pitää huolehtia hevosten liikutuksesta. Tänään mulla oli vaan 3 liikutettavaa, koska Ziezo ja Anastasia ratsastettiin muiden ratsastajien toimesta. Kolmella muulla kävin sit maastossa. Tänään on ollu yli +30 astetta lämmintä ja viikonloppuna on vissiin yli +35 astetta.. Huomenna mun tosiaan pitää ratsastaa 3 hevosta laukkaradalla ja 2 maastossa. Zamiran selkään en varmaan saa enää mennä. C ei oo vielä soittanu, mut se on sen verran perfectionisti, et luultavasti ajattelee et hajotan Zamiran tai jotain..

Mulle tuli ihan hullu idea, et ottasin maaliskuussa 2 viikkoa lomaa ja menisin espanjaan sunshine touriin lomaileen ja bilettään. Vähän ois kivaa! Vois vaan katella kisoja siellä auringossa, nähä kavereita ja mennä jokaisiin bileisiin eikä tarvis aamulla olla puoli 7 karsinoita siivoamassa :D Mut tokihan sitä ois kiva käydä kotonaki sillon maaliskuussa, mut kattoo nyt ;)
Sunshine tour 2012

lauantai 11. elokuuta 2012

Hups!

Mulla on ollut melkein viikon postaustauko! Anteeksi! Ei vaan oo tullu kirjotettua saati kuvailtua, enkä haluaisi kuvatonta postausta laittaa, koska ei kukaan sellasta jaksa lukea!
Melko kiireinen viikko ollut. C:n talliin tuli uusi tamma Zamira. Se on jo jonku kuukauden ollu meillä, mut nyt vasta C alkoi sitä ratsastamaan Amandan lähdettyä. Se on 8-vuotias ja hypännyt tosi hyvin, mut sen edellinen omistaja hajotti sen niin, että sillä on nyt tyyli aivan hakusessa. Mutta rauhassa mennään sen kanssa, sillä on paljon potentiaalia. Luonteeltaan ihan kiva, ei tee mitään tyhmää. Kuvaa en oo vielä saanu siitä otettua, mut jos koittaisin huomenna :)

Keskiviikkona meillä oli kisat koko päivän. Kisapaikka oli 10 min ajomatkan päässä, joten kaikki hepat ei lähteny kerralla mukaan, vaan ajettiin ees-taas. Aamulla kaheksalta lähdettiin Donatellan kans hyppään 120 ja 125 cm. Molemmissa luokissa se oli puhdas ja voitti 125 cm. Se on tosi cooli kisoissa ja radalla ja sitä on helppo ratsastaa käännöksissä yms. Se hyppäs ennen jalkaleikkausta 145 tasolla ja sinne koitetaan nyt päästä, ei ehkä tällä kaudella vielä, mut viimestään ens keväänä.
Ajettiin ratojen jälkeen nopeesti tallille vaihtaan hevosautoa ja hevosia. Mukaan lähti Spaicy, Anastasia ja 2 hevosta belgialaiselta W:ltä. Tällä kertaa tuli yks ruusuke Anastasialle 125 luokasta, oli joku nro. 12 tai vastaava. Spaicy ei loistanut. Illalla sit ajettiin nopeesti kotiin ja tultiin takas viiden maissa C:n tytön (L) kolmen hevosen ja Ziezon voimin.  L:n kaikki hevoset teki puhtaat radat kerran, yks niistä hyppäs 2 luokkaa ja teki toisessa yhden virheen. Luokkien korkeus oli 130 ja 135. L oli 135 luokassa toinen ja neljäs! Huomenna ne lähtee euroopan mestaruuskisoihin kisaamaan juniorisarjaan. Ne on viikon pois.
Ziezo oli ihan surkea. Se ei halunnu hypätä mitään. Fakta nyt vaan on se, et se ei oo ammattilaisen hevonen, se on ihan jees 120 luokkiin, mut se nyt joutuu sitä ratsimaan koska ne on Ziezon omistajan kans niin hyviä kavereita. Alunperin Ziezon omistaja osti sen itelleen, mut nyt C joutuu ratsimaan ja kisaamaan sillä. Ajan ja rahan haaskaamista sanon minä. Kaverin kans ei aina oo helppo työskennellä.
Torstaina ja perjantaina maastoiltiin hevosilla. Menin kaikilla maastoon paitsi Zamiralla. Kaikki on ihan kivoja maastossa, mitä nyt Ziezo saattaa olla vähän typerä. Sillä ei oo ees paljoo kisahevosen verta ja silti se on tyhymä.. en tajua! Spaicy on varmasti tosi tyytyväinen elämäänsä täällä. Saksassa kisahevosten elämä on paljon kurjempaa. Ne tekee töitä joka päivä, ei pääse maastoon tai laitumelle. Täällä Spaicyn elämä on muuttunu kertaheitolla. Se pääsee joka päivä laitumelle ja se liikutetaan ratsastuksen lisäksi kävelykoneessa joka päivä. Se on maastossa yllättävän rauhallinen siihen nähden, että se tuskin saksassa ikinä on metässä käyny.

Mulla on tänään vapaapäivä. Koitin nukkua pitkään, mut se ei oikein onnistunut kauheiden vatsavaivojen takia. Heräilin kokoajan viime yönä, mut kyllä mää sit lopulta kymmeneen asti sain nukuttua, mut nukuttuja tunteja ei älyttömästi tullu. Kävin sit aamulla pyörällä kaupassa ja ostin kaikkea mitä mun ei pitäis ostaa.. kuten marenkeja, jäätelöä, suklaata... Istuin tuossa äsken sit pihalla ja nautin vaniljajäätelöä marenkien ja suklaapähkinöiden kans. Aurinkoa taas täydeltä taivaalta ja samaa luvassa seuraaville päiville, jopa yli +30 astetta. Täällä kesä on hieman suomen kesää pidempi :D En valita! Lohduttavaa on se, että tiedän luultavasti olevani täällä myös ens kesän, joten tiedossa taitaa olla taas kunnollinen kesä ja rusketus! Sit voikin palata suomen ankeuteen ja muuttaa sinne joulupukin kaupunkiin rovaniemelle!

Kuvasta näkee kuinka hirveä mun tukka on! Sen takia ajattelinkin värjätä sen tänään tummaksi! Ongelma vaan on se, että mulla on vaan yks purkki väriä ja tää tukka on sen verran pitkä, et ei taida ihan riittää.. Noh, alotan juuresta ja sit jos ei latvoihin riitä, niin käyn maanantaina ostaan lisää ja värjään latvat ;)
Illasta on sit vuorossa perinteinen huoneen siivous. Tää pääsee aina ihan kaattiskuntoon viikossa, pölyä ja puruka joka paikka täynnä!

Loppuun vielä kuvat meidän poneista!

Karel on tuo valkonen ja se hirnuu aina ihan täyttä kurkkua et ihan korviin käy. Lisäks se hörisee ihan sikana kokoajan ja se on tosi ärsyttävää. Toinen on Pepita ja se ei oo koskaan ilonen ja se aina yrittää purra muita hevosia kun ne menee sen karsinan ohi.

Sit vielä pari posetuskuvaa tältä päivältä! Makasin auringossa pari tuntia ja oon taas astetta ruskeempi! Ihanaa kun kesä täällä vaan jatkuu :)


sunnuntai 5. elokuuta 2012

Päivä 10: Tämä tekee minut iloiseksi





Rakkaat ystävät! Aivan kauhea ikävä kaikkia heitä <3
Päivä 1: Omakuva
Päivä 2: Suosikkitavara

Päivä 3: Perheenjäsen

Päivä 4: Harrastus
Päivä 5: Vanha kuva
Päivä 6: Teema: "vihreä"
Päivä 7: Kuva, jota en koskaan julkaissut
Päivä 8: Suosikkikuva
Päivä 9: Päivän asu
Päivä 10: Tämä tekee minut iloiseksi
Päivä 11: Hullua
Päivä 12: Arkeni
Päivä 13: Teema "valo"
Päivä 14: Talvikuva
Päivä 15: Rakkaus
Päivä 16: Mustavalkoinen omakuva
Päivä 17: Hetki
Päivä 18: Tunteet
Päivä 19: Täällä minä asun
Päivä 20: Teema: "erilaiset"
Päivä 21: Kun olin pieni
Päivä 22: Tästä olen riippuvainen
Päivä 23: Kesäkuva
Päivä 24: Tämä tekee minut surulliseksi
Päivä 25: Kaikessa kiireessä
Päivä 26: Tämä naurattaa aina
Päivä 27: Teema: "kaksi"
Päivä 28: Sää
Päivä 29: Uusin kuva minusta
Päivä 30: Valinnainen kuva

lauantai 4. elokuuta 2012

Rahan tuhlausta!

Shoppailu, mikä on sen parempi tapa kuluttaa vapaapäivä! Aivan paras. Kassien kertyessä lihakset kasvaa ja jalat tekee töitä kaloreita polttaen! Tän päivän urheilut urheiltu! Menin siis Berniin junalla ja vietin siellä muutaman tunnin. Juna-asemalta piti sit kävellä about 15 min ylämäkeen ja tässä +30 asteen helteessä monen kassin kanssa se oli kyllä tuskainen matka! Kaupunki on aivan valtava! Tuhlattua jo pari sataa frangia löysin aina vaan uusia ja uusia shoppailupaikkoja ja olin päästä aivan pyörällä! Lisäksi joitain kauppoja oli monia, joten välillä olin aivan hukassa. Harhailin sit jonkin tovin ennen kuin löysin taas junalle. Maksoin edestakaisesta matkasta 24 frangia eikä multa ees kysytty lippua!
Ihmisiä oli ihan sikana shoppailemassa ja ravintoloissa lounastamassa. Siinä ihmetellessäni unohdin ottaa kuvia, anteeksi siitä, mutta mun shoppailut sain kuvattua! Bern on suurkaupunki ja en oo ees älynnyt, että asun 15 minuutin junamatkan päässä siitä! Tulen varmasti vierailemaan tässä valtavassa kaupungissa useamminkin ;) Seuraavan kerran taidan mennä shoppailemaan talvivaatteita! Toki siis olen muutaman kerran aikasemminkin käyny Bernissä drinkeillä, mut en ikinä siellä shoppailijan paratiisissa.

Tässä nyt tän päivän shoppailut ;)

 Ballerinat. Alkuperäinen hinta 59,90 frangia, alennuksessa 20 frangia
 Converset. Alkuperäinen hinta 69,90, alennuksessa 29,90

 Lyhyt ihanan pehmeä neule 19,90
 Valkonen paita näyttää päällä paremmalta! Maksoi 19,90, perhoskuvioinen tuubitoppi 8,90
 H&M paitoja, ylimmäinen 9,90, keskimmäinen 7,90 ja alimmainen 9,90. Musta ja sininen työpaidoiksi
 Neuletoppi 15 frangia
 Vähän herkkuja! Rakastan mentoksia ja syön niitä kokoajan! Nuo suklaalla kuorrutetut pähkinät ja corn-flakesit meni jo!
 Aurinkolasit H&M 9,90. Ostin koska jäi omat kotiin ja lisäksi hukkaan aina lasini, joten hyvä olla enemmän!
Pehmoset aamutossut 9,90!

Tän päivän shoppailu-look!



HOX! Blogini pysyy tulevaisuudessa asialinjalla, ei siis ole muuttumassa miksikään shoppailublogiksi, älkää huolehtiko ;)

perjantai 3. elokuuta 2012

Laiska päivittäjä!

Viime aikoina ei oo tapahtunu mitään ihmeellistä, ja jotenki ei jaksa ihan normi arjesta kirjotella kokoajan joten siksi postaustaukoa!
Eilen oltiin kisoissa Amandan ja Spacyn kans. Amandan hypättyä 120 cm päin peetä, C:n mies sano, et C ei enää aikaansa ja rahaansa käytä siihen hevoseen ja se lähtee. Toista luokkaa ei sit hypätty ja tamma lähti tänään. Ikää hällä oli 7-vuotta ja elämänsä aikana voittanu 100 euroa ja ollut hyvillä ratsastajilla, mut ei siitä nyt vaan oo paljon mihinkään. Eli siis parempi käyttää aikansa hevosiin joilla on enemmän potenttiaalia, koska tää ei oo mitään harrastelua.
Spaicy hyppäs eilen 120 cm puhtaasti, mut sit 125 cm se otti puomeja alas ja juoksi kauheesti. En tiiä mikä sille tuli ja C ei ollu kovin ilonen. Mua aina pelottaa radan jälkeen puhua ratsastajille jos meni rata päin persettä.. vaikka ei ne ikinä sitä vitutusta oo minuun purkanu. C aina vaan selittää suunilleen jokasen hypyn erikseen ja miksi kävi miten kävi.
Tässä meidän heppa-auto eli lorry!
 Tänään oli kisoissa C:n tytöltä sen 3 hevosta ja C:ltä Ziezo. Ite jäin kotiin ja kisoihin lähti Ziezon omistaja. Mun piti alottaa jo puoli 6 aamulla ruokkimalla kisoihin lähtevät hevoset sekä laittamalla C:n 4 hevosta laitumelle. Kisoihin lähtivät varttia vaille 7. Aamulla juoksutin Donatellan ja Anastasian sekä kävin maastossa Spaicylla. Lisäksi ratsastin vähän sellasella Nelsonilla. Se on sellanen norsun kokonen 11-vuotias ruuna. Sillä on säkää ainaki 180 cm ja leveyttäki ihan tarpeeksi. Se on ontunu vähän lähiaikoina, joten ravasin sillä laukkaradalla 20 min ja kävelin 15 min. Isoksi hevoseksi sillä oli yllättävän helposti istuttavat liikkeet, mut avuille se oli melko hidas, eikä se jaksanu nostaa painavia kinttujaan!

Anastasia on toipunut hyvin viikko sitten sattuneesta onnettomuudesta, mut C on silti sen kans ylivarovainen eikä halua kunnolla rasittaa sitä. Vaikka kyseessä oli vaan ihon paikoittainen palaminen ja kaks vähän syvempää haavaa. Jalka sillä oli pari päivää paksuna, mutta enää ei mitään.

Sain jälleen yllättäviä mut sikahyviä uutisia! Pääsin opiskelemaan Rovaniemen ammattikorkeakouluun restonomialaa! Se oli mulla eka toive. Oon tosi iloinen! Nyt me siirretään opiskelujen alottamista ainakin puolella vuodella ja katon loppuvuodesta, että mitä teen. Kiva tietää, et mulla on nyt suunnitelmia tulevaisuudeksi, eikä pelkkiä kysymyksiä. Tuun varmasti olemaan helpottunut, kun pääsen aloittamaan normaalin elämän. Tää työ on niin rankkaa fyysisesti että henkisesti. Rankkaa tästä tekee myös se, että mulla ei oo ystävät ja perhe lähellä, enkä voi puhua omaa kieltä. Osaan englantia jo erittäin sujuvasti, mut se vaan on niin turhauttavaa kysyä aina kaikilta et do you speak english jos ne kysyy multa jotain ranskaksi tai saksasti... tekis vaan mieli kävellä pois. Toivottavasti oppisin tässä puolen vuoden tai vuoden aikana vähän ranskaakin, ihan vaan mielenkiinnosta!
Sit kun muutan Rovaniemelle, pystyn varmaan kulkemaan kotona kerran kuussa ja lisäksi porukat voi käydä kylässä kun ne kulkee paljon pohjoseen asuntovaunulle. En melkeen ees malta oottaa opiskeluelämää!

1.8 täällä oli joku kansallispäivä. Syötiin illallinen yhessä ja mentiin vuorelle kattoon raketteja. Illalla alko sataan vettä, joten vuorella ei ollu kovin mukavaa. Lisäksi siellä oli kauhee tukos, koska kaikki oli parkkeerannu tien viereen joka oli tosi kapee ja sit tuli ihmisiä ylhäältä ja alhaalta, eikä ne päässy mitenkään ohittaan. Kaikkien alhaalta tulevien (yli 10 autoa) piti sit peruuttaa takas alas...
Täysikuu 1.8
Mulla on huomenna vapaapäivä ja päätin, että lähden Berniin junalla shoppaileen! Saa nähä et raskinko ostaa mitään, mut on ihan kiva katellakkin ja olla jossain muualla kuin kotona kokoajan :) Koitan ottaa kuvia jos kehtaan olla paparazzi!