Haluaisin toteuttaa blogissani kysymyspostauksen. Nyt te lukijat saatte kysyä ihan mistä vaan, ei tarvitse liittyä tähän työhön mitenkään. Ois oikeesti kiva saada paljon kysymyksiä ja vastaan kyllä jokaiseen, jos ne on asiallisia (tai ainakin sinne päin :D) En laita mitään aikarajaa, mutta koitan toteuttaa postauksen heti kun tarpeeksi kysymyksiä on esitetty!
Huomenna meillä alkaa taas kisailut täällä. Tänä viikonloppuna täällä on tämän alueen mestaruudet ja estekorkeudet vähän matalampia. Finaalit on 125 ja 135 cm. Huomenna on pikkuluokkia 100-120 cm ja paikalla tulee olemaan paljon amatöörejä. Perjantaina on poniluokat. Porukkaa tulee olemaan enemmän mitä viime viikonloppuna. Saa nähdä millainen viikonloppu tulee olemaan. Itse henkilökohtaisesti tykkään enemmän isompien luokkien kisoista, sillä niitä on mielenkiintoisempaa seurata. Lisäksi isompien luokkien kisoissa on enemmän tutuksi tulleita ratsastajia ja hoitajia. Mutta uskon silti, että tulee olemaan ihan hauska viikonloppu, vaikkakin toki rankka, vielä kun viime viikolopun uurastus tuntuu jaksamisessa.
Tämän viikonlopun kisailut kun on ohi, saan rentoutua vähän mun synttäreiden merkeissä ja sitten on hepoillakin loma. Odotan ihan innolla pientä hölläystä. Talven tulo vähän hirvittää loimituksien ja muun kannalta, mutta kyllä siitä selviää ja ei talvi oo hullumpaa aikaa, varsinkaan täällä länsi-euroopassa kun se ei kovin kauaa kestä! Mun pitää joku kerta vapaapäivänä lähteä berniin pipo ja villapaita ostoksille!
Mukavaa loppuviikkoa sinne suomeen ja nyt niitä kysymyksiä kiitos! :)
Viime talvena saksassa :p
keskiviikko 26. syyskuuta 2012
maanantai 24. syyskuuta 2012
Kiitos!
Haluan kiittää lukijoita kannustuksesta ja olen nyt päättänyt, että jatkan kirjoittamista. Te annoitte mulle nyt niin paljon motivaatiota, että yritän jaksaa nyt ottaa niitä kuviakin ja yritän jatkaa kirjoittamista samaan malliin :) Joku mainitsi, että blogini on ainutlaatuinen ja olen itsekkin sitä mieltä! Tällaisia blogeja ei paljon löydy muita ja itse olisin erittäin innokas lukemaan, jos jollain ulkomailla heppatöissä olevalla olisi blogi.
Motivaation saisin pysymään hyvänä, jos saisin enemmän kommentteja, mutta kyllä sekin riittää, että tiedän blogiani luettavan.
Tänään mulla oli tosiaan aamulla vapaa ja sain mukavat 13 tunnin yöunet. Mikä sen parempaa, kuin mennä ihan väsyneenä nukkumaan ja nukkua onnellisesti niin pitkään kuin haluaa! Iltapäivällä mulla sit oli energiaa ja innostusta vihdoinkin aloittaa klippauskausi ja klippasin nallekarku Donatellan. Karvaa siitä lähti ihan älyttömästi ja aikaakin meni pari tuntia, mut lopputulokseen oon tyytyväinen. Tamma oli aivan mahtava! Seisoi paikallaan koko toimenpiteen ajan, muutaman kerran vaan nosti jalkaa kun klippasin, mutta aivan loistavasti oli muuten! Toivon, että loput 4 hevosta osaisivat olla yhtä fiksusti, mutta Spaicyä kohtaan mulla on pienet negatiiviset odotukset.. Noh, mutta sen näkee sit myöhemmin miten käy! Muut hepat me yritetään klipata vasta loka-marraskuussa, koska jos nyt aloitan, niin se tietää klippaamista kahden viikon välein...
Huomisesta en tiedä, että minkälainen on ohjelma, mutta uskoisin, et C ratsastaa ja minä myös ainakin yhden hevosen. Loppuviikko on sit taas kiireinen niiden kisojen takia. Lokakuussa meillä on hevosilla loma kisoista ja niiden kanssa tehdään vaan kevyesti töitä ja maastoillaan. Ihan kiva, et hevoset saa vähän höllätä.
Nyt pitää skypettää kaverin kanssa. Lupaan, että otan tänä viikonloppuna kisoista kuvia! Tässä kuitenkin pari otosta viime lauantain bileistä :D
Motivaation saisin pysymään hyvänä, jos saisin enemmän kommentteja, mutta kyllä sekin riittää, että tiedän blogiani luettavan.
Tänään mulla oli tosiaan aamulla vapaa ja sain mukavat 13 tunnin yöunet. Mikä sen parempaa, kuin mennä ihan väsyneenä nukkumaan ja nukkua onnellisesti niin pitkään kuin haluaa! Iltapäivällä mulla sit oli energiaa ja innostusta vihdoinkin aloittaa klippauskausi ja klippasin nallekarku Donatellan. Karvaa siitä lähti ihan älyttömästi ja aikaakin meni pari tuntia, mut lopputulokseen oon tyytyväinen. Tamma oli aivan mahtava! Seisoi paikallaan koko toimenpiteen ajan, muutaman kerran vaan nosti jalkaa kun klippasin, mutta aivan loistavasti oli muuten! Toivon, että loput 4 hevosta osaisivat olla yhtä fiksusti, mutta Spaicyä kohtaan mulla on pienet negatiiviset odotukset.. Noh, mutta sen näkee sit myöhemmin miten käy! Muut hepat me yritetään klipata vasta loka-marraskuussa, koska jos nyt aloitan, niin se tietää klippaamista kahden viikon välein...
Huomisesta en tiedä, että minkälainen on ohjelma, mutta uskoisin, et C ratsastaa ja minä myös ainakin yhden hevosen. Loppuviikko on sit taas kiireinen niiden kisojen takia. Lokakuussa meillä on hevosilla loma kisoista ja niiden kanssa tehdään vaan kevyesti töitä ja maastoillaan. Ihan kiva, et hevoset saa vähän höllätä.
Nyt pitää skypettää kaverin kanssa. Lupaan, että otan tänä viikonloppuna kisoista kuvia! Tässä kuitenkin pari otosta viime lauantain bileistä :D
sunnuntai 23. syyskuuta 2012
Pahoittelut!
Oon pahoillani blogini hiljaiselosta. Se on saanut mut miettimään, että kannattaako mun enää tätä pitää. Lisäksi en millään kerkeä saati jaksa ottaa kuvia, joten postaukset on tylsiä ja kuvattomia. Mua ärsyttää! Oon vihdoin saanut lisää lukijoita ja tykkään tosi paljon jakaa mun arkea täällä suomeen, mut tää työ vaatii niin paljon! Haluaisin kirjottaa mielenkiintosia postauksia kuvien kera, mut aina kun alan kirjottaan, mua alkaa hirveenä väsyttää ja haluan mennä nukkuun. En tiedä nyt mitä tekisin. En tiedä, et onko järkeä pitää blogia jota päivittelen vaan kerran/kaks viikossa..
Mut nyt kuitenkin kisa-asiaa!
Tää viikonloppu on ollu tosi kiireinen koska me järjestettiin meidän tallilla kisat! Paikalla oli oikeastaan kaikki samat tyypit ja vähän enemmänkin, kuin kaikissa tämän alueen kisoissa. Porukkaa oli paljon töissä, mut silti me oltiin kokoajan tosi kiireisiä. Me pystytettiin ulkokentän laidalle iso teltta jossa oli erinlaisia ruokapaikkoja ja juomapaikkoja. Esteet meille tuli jostain muualta ja ne oli melko hienoja! Oli ihan outoa nähdä meidän hiekkakenttä kunnon kisa-areenana ja se näytti isommalta, mitä se todellisuudessa on! Verkka järjestettiin maneesissa ja sielläkin oli yllättävän paljon tilaa, vaikka oon aina ajatellut, että se on melko pieni. Rekkoja tuli ihan hirveesti ja iso pelto sekä meidän tallipiha oli niitä ihan täynnä.
Perjantaina luokat alko kaheksalta ja niitä oli koko päivän aikana 6 kappaletta ja kaikki 120 cm ja 125 cm. Perjantaina oli tosi hyvä ilma kisailuun. Lauantaina oli eri keli! Vettä tuli yli puolet päivästä ihan kaatamalla. Ulkokentän pohja on meillä onneksi tosi hyvä, joten se ei kärsinyt liikaa kaatosateesta. Ihmisetkään ei sadetta pelänny, vaan tulivat hyppäämään. Illasta ilma selkeni ja tämä päivä oli tosi kiva ja välillä melko kuuma. Tänään meillä oli 130, 135, 155 cm ja nuorten hevosten finaali. 155 cm gp:ssä oli tosi paljon voittorahaa.
C:llä oli tosi paljon työtä ja stressiä koko viikonlopun. Se hyppäs perjantaina 4 heppaa, lauantaina ei yhtään ja tänään 2. Se on kokoajan juossu kisakanslian ja kisa-alueen väliä, auttanu rekkojen parkkeeraamisessa, ollu kentällä auttamassa yms.
Itekki kyllä saanu juosta ja oon aivan loppu! Joka päivä istuin ehkä 15 min. ja lopun ajasta olin rakentamassa rataa, auttamassa C:n tyttöä, laittamassa hevosia laitumelle ja kävelykoneeseen, siivoamassa karsinoita yms. Eilen oli bileet kera live-musiikin ja oli ihan kivaa. Tanssittiin minä, C ja sen tyttö ja sit juotiin jonku verran. Nukkumaan menin yheltä ja aamulla piti olla tallissa kuudelta. Hyvin kuitenkin selvisin tästä päivästä ja oon onnellinen, että pääsen kohta nukkumaan. Ens viikolla on taas paljon hommaa, koska viikonloppuna on vielä toiset kisat, joten kaikki saa taas vaan puolikkaan vapaapäivän. Mulla se on huominen aamu ja luultavasti nukun lounastaukoon asti.
Kuten sanoin, en jaksa kirjottaa enempää, koska alkaa silmissä heittään jo niin pahasti. Pitää nyt tosissaan miettiä tätä hommaa. Jos kiinostaa vielä tietää jotain kisoista, niin kysykää ihmeessä :)
Mut nyt kuitenkin kisa-asiaa!
Tää viikonloppu on ollu tosi kiireinen koska me järjestettiin meidän tallilla kisat! Paikalla oli oikeastaan kaikki samat tyypit ja vähän enemmänkin, kuin kaikissa tämän alueen kisoissa. Porukkaa oli paljon töissä, mut silti me oltiin kokoajan tosi kiireisiä. Me pystytettiin ulkokentän laidalle iso teltta jossa oli erinlaisia ruokapaikkoja ja juomapaikkoja. Esteet meille tuli jostain muualta ja ne oli melko hienoja! Oli ihan outoa nähdä meidän hiekkakenttä kunnon kisa-areenana ja se näytti isommalta, mitä se todellisuudessa on! Verkka järjestettiin maneesissa ja sielläkin oli yllättävän paljon tilaa, vaikka oon aina ajatellut, että se on melko pieni. Rekkoja tuli ihan hirveesti ja iso pelto sekä meidän tallipiha oli niitä ihan täynnä.
Perjantaina luokat alko kaheksalta ja niitä oli koko päivän aikana 6 kappaletta ja kaikki 120 cm ja 125 cm. Perjantaina oli tosi hyvä ilma kisailuun. Lauantaina oli eri keli! Vettä tuli yli puolet päivästä ihan kaatamalla. Ulkokentän pohja on meillä onneksi tosi hyvä, joten se ei kärsinyt liikaa kaatosateesta. Ihmisetkään ei sadetta pelänny, vaan tulivat hyppäämään. Illasta ilma selkeni ja tämä päivä oli tosi kiva ja välillä melko kuuma. Tänään meillä oli 130, 135, 155 cm ja nuorten hevosten finaali. 155 cm gp:ssä oli tosi paljon voittorahaa.
C:llä oli tosi paljon työtä ja stressiä koko viikonlopun. Se hyppäs perjantaina 4 heppaa, lauantaina ei yhtään ja tänään 2. Se on kokoajan juossu kisakanslian ja kisa-alueen väliä, auttanu rekkojen parkkeeraamisessa, ollu kentällä auttamassa yms.
Itekki kyllä saanu juosta ja oon aivan loppu! Joka päivä istuin ehkä 15 min. ja lopun ajasta olin rakentamassa rataa, auttamassa C:n tyttöä, laittamassa hevosia laitumelle ja kävelykoneeseen, siivoamassa karsinoita yms. Eilen oli bileet kera live-musiikin ja oli ihan kivaa. Tanssittiin minä, C ja sen tyttö ja sit juotiin jonku verran. Nukkumaan menin yheltä ja aamulla piti olla tallissa kuudelta. Hyvin kuitenkin selvisin tästä päivästä ja oon onnellinen, että pääsen kohta nukkumaan. Ens viikolla on taas paljon hommaa, koska viikonloppuna on vielä toiset kisat, joten kaikki saa taas vaan puolikkaan vapaapäivän. Mulla se on huominen aamu ja luultavasti nukun lounastaukoon asti.
Kuten sanoin, en jaksa kirjottaa enempää, koska alkaa silmissä heittään jo niin pahasti. Pitää nyt tosissaan miettiä tätä hommaa. Jos kiinostaa vielä tietää jotain kisoista, niin kysykää ihmeessä :)
maanantai 17. syyskuuta 2012
Jotakin oon oppinut!
Tänään ekaa kertaa tän reilun kolmen kuukauden aikana musta tuntui, et oon oikeesti parantanu mun istuntaa paljon. Mulla on vihdoin loksahtanu palaset kohdilleen ja oon ymmärtänyt oikeanlaisen istunnan ja sen vaikutuksen hevoseen. Voin kertoa, et on hyvä fiilis! Kerrankin näkyy valoa tunnelin päässä, enkä enää ajattele, että oon vaan lahjaton ja en voi koskaan oppia! Ratsastin tänään taas sen ihanan Last Tyconin (joka on myyty ja lähtee viikon päästä) ja C heitti aina jotain pieniä kommentteja. Aikasemmin se suunilleen huusi mulle ihan raivona ja oli niin paljon pielessä mun ratsastuksessa, mutta tänään se vaan kommentoi, että laita olkapäät taakse, koska joskus mulla ne kääntyy eteenpäin, varsinkin ympyrällä sisäpuolen olkapää. Myöskin C sanoi, et oon ihan muutamassa päivässä onnistunut saamaan mun ratsastukseen enemmän energiaa ja saan hevoset paremmin kuulolle ja liikkumaan. Lisäksi sain hieman lisää vaikeusasteita ja pääsin ratsastamaan kavalettia! Oon niin onnellinen, kun oon kehittynyt edes siihen pisteeseen! Nyt ei enää tunnu ihan hullulta idealta, että pääsisin joskus hyppäämään. En siis tarkoita, että en olisi koskaan hypännyt, mutta nyt aloitan ihan alusta kaiken ja opettelen tekemään kaiken oikein, hevosystävällisesti ja siististi.
Se on auttanut mua tosi paljon, että oon saanut seurata päivittäin taidokkaita ratsastajia. Niitä seuraamalla oppii tosi paljon istunnasta. Lisäksi on ollut hyvä, kun oon saanu ratsastaa erinlaisia hevosia ja täytyy kyllä sanoa, että kyllä pienemmät hevoset on mun lemppareita. Jos säkäkorkeus lähenee jo 180 senttimetriä, tulee ratsastukseen jo paljon enemmän haasteita. Mulle ei tarvi liikaa haasteita nyt antaa, kun ihan tarpeeksi haastetta uudenlaisen istunnan opettelemisessakin.
Eli tällaista täällä tänään! Tosi hyvä päivä :) Lisäksi oli ihana ilma koko päivän ja sellanen pirtee olo.
Meillä on tosiaan tänä viikonloppuna sekä seuraavana kisat meidän tallilla. Tänä viikonloppuna on tämän alueen kisojen mestaruudet ja ens viikonloppuna ranskankielisen alueen mestaruudet. Loppuviikko tulee siis olemaan erittäis työntäyteinen ja viikonloppuna tuskin paljon tunteja kerkeää nukkumaan. Meillä nimittäin on täällä bileet lauantai iltana live-bändin kera ja meidän pitää aloittaa työskentelemään viiden maissa aamulla, koska pitää tehdä tallit ennen kisojen alkamista. En voi oikeestaan ees kuvitella, että mitä kaikkee kisojen järkkääminen pitää sisällään, mut vähän hirvittää. Huomenna meidän pitää koota teltat ravintoloita ja baareja varten. Jaboja meille ei onneks tule, vaan kaikki ratsastajat ajaa tänne joka päivät. Jos olis jabat, niin oltas varmaan alettu laittaa niitä jo kuukausia sitten joten onneksi ei! Kisoissa on sit varmasti ihan sikana hommaa ja C hyppää kaikkina päivinä. Lisäksi kaikki hevoset pitää liikuttaa. Huh huh.. Huomenna mulla on vissiin vapaapäivä, joten saan kerätä vähän voimia tulevaan koetukseen. Mut oon kyllä jo niin vahva kaiken mun kokeman jälkeen, että kyllä mä selviän...
Täällä tulee olemaan kova hälinä viikonloppuna..
Se on auttanut mua tosi paljon, että oon saanut seurata päivittäin taidokkaita ratsastajia. Niitä seuraamalla oppii tosi paljon istunnasta. Lisäksi on ollut hyvä, kun oon saanu ratsastaa erinlaisia hevosia ja täytyy kyllä sanoa, että kyllä pienemmät hevoset on mun lemppareita. Jos säkäkorkeus lähenee jo 180 senttimetriä, tulee ratsastukseen jo paljon enemmän haasteita. Mulle ei tarvi liikaa haasteita nyt antaa, kun ihan tarpeeksi haastetta uudenlaisen istunnan opettelemisessakin.
Eli tällaista täällä tänään! Tosi hyvä päivä :) Lisäksi oli ihana ilma koko päivän ja sellanen pirtee olo.
Meillä on tosiaan tänä viikonloppuna sekä seuraavana kisat meidän tallilla. Tänä viikonloppuna on tämän alueen kisojen mestaruudet ja ens viikonloppuna ranskankielisen alueen mestaruudet. Loppuviikko tulee siis olemaan erittäis työntäyteinen ja viikonloppuna tuskin paljon tunteja kerkeää nukkumaan. Meillä nimittäin on täällä bileet lauantai iltana live-bändin kera ja meidän pitää aloittaa työskentelemään viiden maissa aamulla, koska pitää tehdä tallit ennen kisojen alkamista. En voi oikeestaan ees kuvitella, että mitä kaikkee kisojen järkkääminen pitää sisällään, mut vähän hirvittää. Huomenna meidän pitää koota teltat ravintoloita ja baareja varten. Jaboja meille ei onneks tule, vaan kaikki ratsastajat ajaa tänne joka päivät. Jos olis jabat, niin oltas varmaan alettu laittaa niitä jo kuukausia sitten joten onneksi ei! Kisoissa on sit varmasti ihan sikana hommaa ja C hyppää kaikkina päivinä. Lisäksi kaikki hevoset pitää liikuttaa. Huh huh.. Huomenna mulla on vissiin vapaapäivä, joten saan kerätä vähän voimia tulevaan koetukseen. Mut oon kyllä jo niin vahva kaiken mun kokeman jälkeen, että kyllä mä selviän...
Täällä tulee olemaan kova hälinä viikonloppuna..
torstai 13. syyskuuta 2012
Uus ulkoasu, uus vuodenaika!
Blogini seuraa luonnollista siirtyy kesästä syksyyn ja nyt se edustaa itseään syksyisellä ulkoasulla! Bannerista saan kiittää Kristaa! Muutenkin värkkäsin ulkoasun kanssa normaalia enemmän ja viilasin pikkujuttuja ;) Mitäs olette mieltä uudesta ulkoasusta? Kommentoikaa lukijat! Oon iloinen kokoajan kasvavasta lukijamäärästä, mutta toivoisin enemmän aktiivisuutta teiltä! Kommentit piristää aina ja ne onkin erittäin tervetulleita! Ei tarvi olla ees mitään asiaa, voi kirjottaa ihan mistä vaan ja kysyä ihan mitä vaan, ihan rohkeesti! Oon varma, että ihmisillä ois kysymyksiä tästä työstä ulkomailla, vaikka siitä voikin paljon lukea myös täältä mun blogista. Oon yksi harvoista suomalaisista bloggaajista, jotka kirjoittelee hevostyöstä ulkomailla, tai sitten muut eivät vain pidä numeroa asiasta :D
Herää myös kysymys, että oisko mun blogissa vielä jotain parannettavaa, joka saisi teidät lukijat aktiivisimmiksi, vai luetteko te edes? On erittäin valitettavaa, että kuinka sitovaa tämä työ täällä on, eikä näin ollen jää paljon aikaa esim. kuvien ottamisella, saati sitten oo energiaa alkaa keksimään erikoispostaus-ideoita (joten niitäkin saa esittää tuolla kommenttiboksissa!) Lisäksi mun innostus tämän blogin pitoon seuraa ihan mun mielialojen mukaan. Tää työ saa mun mielialat kyllä heittelemään melkosta vauhtia, että ei meinaa itse edes perässä pysyä. Haluaisin kuitenkin pitää tän blogin melko positiivisena ja kirjoittaa positiiviseen sävyyn, mutta se voi olla vähän hankalaa jos hautoo sisällään apinanraivoa...
Kuten tuossa jo aikaisemmin mainitsin, on tänne vihdoin tullut syksy. Viime viikolla me saatiin vielä nauttia helteistä, mutta nyt mittari heilahtaa jopa viiteen lämpöasteeseen! Ihmiset alkaa kaivamaan talvitakkejaan kaapeista ja hevosten loimivarustus uusitaan. Täytyy kyllä myöntää, että kyllä +12 astetta päivällä tuntuu viileältä ja mun piti tänään laittaa fleece päälle. Eli se siitä suomalaisesta sisusta! Mut tää on nyt ihan vaan tottumiskysymys ja sitäpaitsi täällä länsieuroopassa kylmyys tuntuu ihan eriltä mitä suomessa ja se on kyllä ihan erinlaista.
Ratsastaessa silti onnistun aina jotenkin pääni kastelemaan, mutta syytän siitä kyllä ihan vaan mun charles owenia. Nätti päältä, mutta hautova sisältä! Seuraavana kesänä en kyllä enää sillä ratsasta, vaan ostan kesäkypäräksi jonkun kunnolla ilmastoidun.
Ratsastin tänään sellasen suloisen irlantilaisen ruunan Last Tycon. Se oli näppärä tapaus! Huomenna myös sen ratsastamista ohjelmassa ja toivon, että saisin sen vähän paremmin kuulolle mitä tänään. Eilen ratsastin pikkuori Cuba Libren ja en saanu sitä liikkumaan mihinkään. Mun ratsastamisessa ei oo tarpeeksi energiaa. Hevoset alkaa testailemaan mua ihan liikaa. Oon saanut nyt muutamia istuntatunteja, mutta musta vaan tuntuu, että niiden jälkeen en oo enää oppinu käyttämään mun istuntaan. Ehkä se on vähän parantunut, mut tuntuu että en saa hevoseen enää niin hyvää tuntumaan. Oon nyt ihan sekaisin kaikista istuntaneuvoista, kun tuntuu et kaikki on ristiriidassa keskenään.
Mulla alkaa nyt taas tää teksti heittämään silmissä, että alan liikaa jo pyyhkimään tekstiä, kun tulee niin paljon kirjotusvirheitä. Eli ois aika mennä petiin!
Herää myös kysymys, että oisko mun blogissa vielä jotain parannettavaa, joka saisi teidät lukijat aktiivisimmiksi, vai luetteko te edes? On erittäin valitettavaa, että kuinka sitovaa tämä työ täällä on, eikä näin ollen jää paljon aikaa esim. kuvien ottamisella, saati sitten oo energiaa alkaa keksimään erikoispostaus-ideoita (joten niitäkin saa esittää tuolla kommenttiboksissa!) Lisäksi mun innostus tämän blogin pitoon seuraa ihan mun mielialojen mukaan. Tää työ saa mun mielialat kyllä heittelemään melkosta vauhtia, että ei meinaa itse edes perässä pysyä. Haluaisin kuitenkin pitää tän blogin melko positiivisena ja kirjoittaa positiiviseen sävyyn, mutta se voi olla vähän hankalaa jos hautoo sisällään apinanraivoa...
Kuten tuossa jo aikaisemmin mainitsin, on tänne vihdoin tullut syksy. Viime viikolla me saatiin vielä nauttia helteistä, mutta nyt mittari heilahtaa jopa viiteen lämpöasteeseen! Ihmiset alkaa kaivamaan talvitakkejaan kaapeista ja hevosten loimivarustus uusitaan. Täytyy kyllä myöntää, että kyllä +12 astetta päivällä tuntuu viileältä ja mun piti tänään laittaa fleece päälle. Eli se siitä suomalaisesta sisusta! Mut tää on nyt ihan vaan tottumiskysymys ja sitäpaitsi täällä länsieuroopassa kylmyys tuntuu ihan eriltä mitä suomessa ja se on kyllä ihan erinlaista.
Ratsastaessa silti onnistun aina jotenkin pääni kastelemaan, mutta syytän siitä kyllä ihan vaan mun charles owenia. Nätti päältä, mutta hautova sisältä! Seuraavana kesänä en kyllä enää sillä ratsasta, vaan ostan kesäkypäräksi jonkun kunnolla ilmastoidun.
Ratsastin tänään sellasen suloisen irlantilaisen ruunan Last Tycon. Se oli näppärä tapaus! Huomenna myös sen ratsastamista ohjelmassa ja toivon, että saisin sen vähän paremmin kuulolle mitä tänään. Eilen ratsastin pikkuori Cuba Libren ja en saanu sitä liikkumaan mihinkään. Mun ratsastamisessa ei oo tarpeeksi energiaa. Hevoset alkaa testailemaan mua ihan liikaa. Oon saanut nyt muutamia istuntatunteja, mutta musta vaan tuntuu, että niiden jälkeen en oo enää oppinu käyttämään mun istuntaan. Ehkä se on vähän parantunut, mut tuntuu että en saa hevoseen enää niin hyvää tuntumaan. Oon nyt ihan sekaisin kaikista istuntaneuvoista, kun tuntuu et kaikki on ristiriidassa keskenään.
Mulla alkaa nyt taas tää teksti heittämään silmissä, että alan liikaa jo pyyhkimään tekstiä, kun tulee niin paljon kirjotusvirheitä. Eli ois aika mennä petiin!
tiistai 11. syyskuuta 2012
Saksaikävä
Tänään meille tuotiin saksasta traktori. Pieni on maailma, koska traktorin tuoja on töissä mun entisen saksan pomon veljelle(joka on autokauppias). Kun näin tutun saksalainen rekkarin OS JH ja siihen perään numerot, jotenki meni kylmät väreet koko kropan läpi. Vaikka saksassa oli tosi rankkaa henkisesti että fyysisesti, on sinne välillä ihan hemmetin ikävä!
En tiiä mikä siinä on! Onko se vaan sitä, että kun siellä oli yli vuoden, niin siihen tottu niin paljon ja kun se työ oli koko elämä ja se osoite oli koti. Kaikki ne samat asiat näki joka päivä, kaupassa oli halpaa ja tiesi missä kaikki oli ja sai kaikkea mistä tykkäs. Oli pomon kans ne samat tyhmät jutut joille naurettiin. Kisoissa aina samat ihmiset. Sai tehdä työnsä rauhassa ilman että pomo on kokoajan kyttäämässä vieressä. Muhun luotettiin tosi paljon ja tein työni aina kunnolla. Olin tosi omistautunu loppuajasta mun työlle ja mun velvollisuus oli aina opettaa uudet talon tavoille. Yleensä ne aina lähti.. Mut mä aina jäin.
Oon sellanen ihminen, et haluan aina palata tuttuun ja turvalliseen loppupeleissä. Haluan kyllä kokeilla kaikkea uutta ja ihmeellistä, mut lopulta aina luovutan ja palaan siihen vanhaan samaan. Sit se ei kuitenkaan vähän ajan päästä olekkaan kivaa ja pitää taas lähteä seikkailemaan.
Saksassa monet asiat oli monimutkasempia, eikä kaikkea oltu ajateltu loppuun. Hevosia oli liikaa työntekijöihin nähden. Ratsastajilla ei ollu kunnollisia aikoja tulla ratsastamaan, päivät venyi ja hevoset ei saanu tarpeeksi liikuntaa. Kisoihin pakattiin yötä myöten. Oon kuitenkin nyt miettiny sitä asiaa ja tullut siihen johtopäätökseen, että oman yrityksen pitäminen on aina riskialtista ja raskasta hommaa ja iän sekä kokemuksen myötä myös kaikki asiat alkaa pikkuhiljaa loksahtelemaan kohdilleen ja muuttumaan parempaan suuntaan. Mun saksan pomot oli kuitenki vasta kolmikymppisiä ja tuoreita yrittäjiä ja pomoja, joten varmasti heillä oli vielä hakusessa se oikea tapa tehdä sitä työtä. Ihan varmasti siihen myös tarvitaan osaavia hoitajia, jotka pystyy yhessä kehittämään oikeanlaista suuntaa työskennellä hevosten hyvinvoinnin, että myös ihmisten viihtyvyyden hyväksi. Ammattitaito kehittyy kokemuksesta.
Jos itse olisin ollut kokeneempi, olisin varmasti laittanut vireille monta kehitysideaa ja uskon, että niitä oltais voitu ottaa käyttöön. Ongelma kuitenkin oli se, että aloitin tuossa työssä ihan nollasta ja kehityin sille tasolle, että pystyin itseäni groomiksi kutsumaan. Nyt kaikki kokemus joka mulle tulee, kehittää mua vaan hieman ammattimaisemmaksi groomiksi, mutta en kyllä pysty ikinä itseäni ammattigroomiksi sanomaan, enkä edes halua. Groomin työ ei oo mun elämäni työ, se on vaan vaihe mun elämässä joka mun pitää pystyä jättämään taakseni ja jatkamaan eteenpäin. Nyt kun huomaan, että kuinka tuskaisa ikävä mulla oikeesti on saksaan, mietin, että miten ikinä pystyn kääntämään uuden sivun mun elämässä joka ei oo mitään niinkuin tämä nykyinen. Sillä tämä on nyt sitä tuttua ja turvallista johon aina palaan uudestaan ja uudestaan, tää on nyt mun elämä.
En tiiä mikä siinä on! Onko se vaan sitä, että kun siellä oli yli vuoden, niin siihen tottu niin paljon ja kun se työ oli koko elämä ja se osoite oli koti. Kaikki ne samat asiat näki joka päivä, kaupassa oli halpaa ja tiesi missä kaikki oli ja sai kaikkea mistä tykkäs. Oli pomon kans ne samat tyhmät jutut joille naurettiin. Kisoissa aina samat ihmiset. Sai tehdä työnsä rauhassa ilman että pomo on kokoajan kyttäämässä vieressä. Muhun luotettiin tosi paljon ja tein työni aina kunnolla. Olin tosi omistautunu loppuajasta mun työlle ja mun velvollisuus oli aina opettaa uudet talon tavoille. Yleensä ne aina lähti.. Mut mä aina jäin.
Oon sellanen ihminen, et haluan aina palata tuttuun ja turvalliseen loppupeleissä. Haluan kyllä kokeilla kaikkea uutta ja ihmeellistä, mut lopulta aina luovutan ja palaan siihen vanhaan samaan. Sit se ei kuitenkaan vähän ajan päästä olekkaan kivaa ja pitää taas lähteä seikkailemaan.
Saksassa monet asiat oli monimutkasempia, eikä kaikkea oltu ajateltu loppuun. Hevosia oli liikaa työntekijöihin nähden. Ratsastajilla ei ollu kunnollisia aikoja tulla ratsastamaan, päivät venyi ja hevoset ei saanu tarpeeksi liikuntaa. Kisoihin pakattiin yötä myöten. Oon kuitenkin nyt miettiny sitä asiaa ja tullut siihen johtopäätökseen, että oman yrityksen pitäminen on aina riskialtista ja raskasta hommaa ja iän sekä kokemuksen myötä myös kaikki asiat alkaa pikkuhiljaa loksahtelemaan kohdilleen ja muuttumaan parempaan suuntaan. Mun saksan pomot oli kuitenki vasta kolmikymppisiä ja tuoreita yrittäjiä ja pomoja, joten varmasti heillä oli vielä hakusessa se oikea tapa tehdä sitä työtä. Ihan varmasti siihen myös tarvitaan osaavia hoitajia, jotka pystyy yhessä kehittämään oikeanlaista suuntaa työskennellä hevosten hyvinvoinnin, että myös ihmisten viihtyvyyden hyväksi. Ammattitaito kehittyy kokemuksesta.
Jos itse olisin ollut kokeneempi, olisin varmasti laittanut vireille monta kehitysideaa ja uskon, että niitä oltais voitu ottaa käyttöön. Ongelma kuitenkin oli se, että aloitin tuossa työssä ihan nollasta ja kehityin sille tasolle, että pystyin itseäni groomiksi kutsumaan. Nyt kaikki kokemus joka mulle tulee, kehittää mua vaan hieman ammattimaisemmaksi groomiksi, mutta en kyllä pysty ikinä itseäni ammattigroomiksi sanomaan, enkä edes halua. Groomin työ ei oo mun elämäni työ, se on vaan vaihe mun elämässä joka mun pitää pystyä jättämään taakseni ja jatkamaan eteenpäin. Nyt kun huomaan, että kuinka tuskaisa ikävä mulla oikeesti on saksaan, mietin, että miten ikinä pystyn kääntämään uuden sivun mun elämässä joka ei oo mitään niinkuin tämä nykyinen. Sillä tämä on nyt sitä tuttua ja turvallista johon aina palaan uudestaan ja uudestaan, tää on nyt mun elämä.
maanantai 10. syyskuuta 2012
Kisaviikonloppu takana!
Kuten jo aikasemmassa postauksessa kerroin, olimme siis viime viikonloppuna (ke-su) kisoissa de Sion:ssa 13 hevosen kanssa!
Lähettiin keskiviikkona kahden aikaan ajelemaan kahden hevosauton kanssa ja matkaan meni reilu pari tuntia. Kisapaikalla oli karsinoita kahdessa eri paikassa, kahdella eri puolella. Suhteiden ansiosta me saatiin karsinat sieltä paremmalta puolelta jossa karsinat oli isompia ja pohjana oli nurmea. Toisella puolella vastaavasti pohja oli betonia ja karsinat pienempiä. Hyvä tuntee aina kaikki oikeet henkilöt!
Oltiin perillä joskus viiden maissa, koska aluksi oli ongelmia löytää karsinat. Laitettiin tallissa kaikki kuntoon ja illalla C ajoi vielä paikalle kolmannen hevosauton ja trailerin kanssa, jossa 3 hevosta.
En nyt ala yksityiskohtaisesti jokaisesta päivästä kirjoittamaan, mutta siis joka päivä kaikki hepat hyppäs yhen luokan. Ratsastaja oli mukana 4 ja luokkia oli kolmessa ei tasossa ja ne oli 110/115 cm, 120/125 ja 140/145. Sunnuntaina oli kaikista luokista finaali joka oli 5 cm korkeampi aloituskorkeutta. C:llä oli Spaicy ekassa luokassa ja Ziezo sekä Anastasia kolmannessa. Ziezo oli ekana päivänä puhas, mut seuraavina kielsi ulos, joten sunnuntaina se ei ollu finaalissa. Se oli mukana vain, koska C on sen omistajan kans niin hyviä ystäväviä ja se omistaa myös Anastasian. Ziezo ei todellakaan oo mikään hyppääjä, saati sit hevonen ammattiratsastajalle, mut C:n on pakko ratsastaa sitä ja ottaa se joka kisoihin, vaikka se onkin vaan ajan ja rahan tuhlaamista. Mut ei siitä sen enempää, koska se asia ärsyttää muaki niin paljon, et parempi pysyä nyt ihan hiljaa.
Anastasia oli tosi hyvä ja sijoittu kahdesti. Se on kyllä loistava hyppääjä ja uskon, että kahessa vuodessa ne on melko kovia C:n kanssa 145 radoilla. Nyt se on vasta 7-vuotias ja hyppäs 130 cm radan tosi hienosti yhdellä pudotuksella.
Spaicy hyppäs tällä kertaa pienempiä luokkia mitä normaalisti, ihan vaan sen takia, että piti ottaa Ziezo mukaan. Ekana päivänä se silti otti110 luokassa 2 alas, mut seuraavat 3 päivää hyppäs puhtaasti sijoittuen. Ikää sillä on 6-vuotta.
Kaikilla neljällä ratsastajalla meni kyllä tosi hyvin! Yks niistä voitti yhteensä 3 luokkaa ja sijoittu muutamassa muussa viiden parhaan joukkoon. C:n tyttö myös sijoittu muutaman kerran ja teki kyllä aivan loistavan radan 5-vuotiaalla orillaan 120 cm finaalissa.
Paikka oli mun mielestä tosi kiva. Verkka oli hiekkapohjainen, mutta areena taas nurmi, joten piti säätää hokkien kanssa. Maisemat oli taas tosi hienot. Ympärillä oli paljon vuoria joissa oli asumuksia ja jotain muureja sekä muutama linna. Oli kyl upeet maisemat ja harmittaa, kun ei kännykameralla pysty niitä kauheesti ikuistamaan, mutta yritin kuitenkin!
Perjantaina oltiin bileissä ja tanssittiin sekä juotiin mohitoja. Lauantaina olin jo niin väsynyt, että menin nukkumaan jo ysiltä. Jouduin nukkumaan trailerissa jossa oli sellanen pieni huone groomille. Oli totisesti pieni ja ahdas ja ekana yönä en oikein saanu nukuttua, mut seuraavat yöt oli helpompia, varsinkin kun tuli juotua.
Mulla oli melko paljon hommaa C:n ja sen tytön hevosissa. Aamulla piti siivota 7 karsinaa ja ottaa kaikilta hevosilta pintelit pois ja kääriä ne, sekä kantaa vedet. C:n tyttö onneks kuitenki ite autto hevosten kuntoon laittamisessa yms. Luokat alko ennen kaheksaa ja C aina haluu, et harjaan kaikki hevoset aamulla täydellisesti ennen luokkien alkua(vaikka hevoset hyppäis vasta iltapäivällä). Joka päivä hevoset harjattiin jopa 5 kertaa täydellisesti. Lisäks piti kävelyttää käsin kaikki hevoset yhdestä kahteen kertaa per päivä.
Oltiin eilen kaheksan jälkeen kotona ja piti purkaa kaikki kamat pois. Tänään mulla oli vapaapäivä ja oon ollu tosi väsyny. Nukuin pitkään ja lisäksi nukuin päikkärit. Oon kattonu koko päivän vanhoja salkkareita, enkä oo tehny oikein mitään. Väsyttää entistä enemmän!
Meidän tallilla on kisat ens viikonloppuna sekä sitä seuraavana, mut niistä myöhemmin.
Loppuun muutama kuva
Lähettiin keskiviikkona kahden aikaan ajelemaan kahden hevosauton kanssa ja matkaan meni reilu pari tuntia. Kisapaikalla oli karsinoita kahdessa eri paikassa, kahdella eri puolella. Suhteiden ansiosta me saatiin karsinat sieltä paremmalta puolelta jossa karsinat oli isompia ja pohjana oli nurmea. Toisella puolella vastaavasti pohja oli betonia ja karsinat pienempiä. Hyvä tuntee aina kaikki oikeet henkilöt!
Oltiin perillä joskus viiden maissa, koska aluksi oli ongelmia löytää karsinat. Laitettiin tallissa kaikki kuntoon ja illalla C ajoi vielä paikalle kolmannen hevosauton ja trailerin kanssa, jossa 3 hevosta.
En nyt ala yksityiskohtaisesti jokaisesta päivästä kirjoittamaan, mutta siis joka päivä kaikki hepat hyppäs yhen luokan. Ratsastaja oli mukana 4 ja luokkia oli kolmessa ei tasossa ja ne oli 110/115 cm, 120/125 ja 140/145. Sunnuntaina oli kaikista luokista finaali joka oli 5 cm korkeampi aloituskorkeutta. C:llä oli Spaicy ekassa luokassa ja Ziezo sekä Anastasia kolmannessa. Ziezo oli ekana päivänä puhas, mut seuraavina kielsi ulos, joten sunnuntaina se ei ollu finaalissa. Se oli mukana vain, koska C on sen omistajan kans niin hyviä ystäväviä ja se omistaa myös Anastasian. Ziezo ei todellakaan oo mikään hyppääjä, saati sit hevonen ammattiratsastajalle, mut C:n on pakko ratsastaa sitä ja ottaa se joka kisoihin, vaikka se onkin vaan ajan ja rahan tuhlaamista. Mut ei siitä sen enempää, koska se asia ärsyttää muaki niin paljon, et parempi pysyä nyt ihan hiljaa.
Anastasia oli tosi hyvä ja sijoittu kahdesti. Se on kyllä loistava hyppääjä ja uskon, että kahessa vuodessa ne on melko kovia C:n kanssa 145 radoilla. Nyt se on vasta 7-vuotias ja hyppäs 130 cm radan tosi hienosti yhdellä pudotuksella.
Spaicy hyppäs tällä kertaa pienempiä luokkia mitä normaalisti, ihan vaan sen takia, että piti ottaa Ziezo mukaan. Ekana päivänä se silti otti110 luokassa 2 alas, mut seuraavat 3 päivää hyppäs puhtaasti sijoittuen. Ikää sillä on 6-vuotta.
Kaikilla neljällä ratsastajalla meni kyllä tosi hyvin! Yks niistä voitti yhteensä 3 luokkaa ja sijoittu muutamassa muussa viiden parhaan joukkoon. C:n tyttö myös sijoittu muutaman kerran ja teki kyllä aivan loistavan radan 5-vuotiaalla orillaan 120 cm finaalissa.
Paikka oli mun mielestä tosi kiva. Verkka oli hiekkapohjainen, mutta areena taas nurmi, joten piti säätää hokkien kanssa. Maisemat oli taas tosi hienot. Ympärillä oli paljon vuoria joissa oli asumuksia ja jotain muureja sekä muutama linna. Oli kyl upeet maisemat ja harmittaa, kun ei kännykameralla pysty niitä kauheesti ikuistamaan, mutta yritin kuitenkin!
Perjantaina oltiin bileissä ja tanssittiin sekä juotiin mohitoja. Lauantaina olin jo niin väsynyt, että menin nukkumaan jo ysiltä. Jouduin nukkumaan trailerissa jossa oli sellanen pieni huone groomille. Oli totisesti pieni ja ahdas ja ekana yönä en oikein saanu nukuttua, mut seuraavat yöt oli helpompia, varsinkin kun tuli juotua.
Mulla oli melko paljon hommaa C:n ja sen tytön hevosissa. Aamulla piti siivota 7 karsinaa ja ottaa kaikilta hevosilta pintelit pois ja kääriä ne, sekä kantaa vedet. C:n tyttö onneks kuitenki ite autto hevosten kuntoon laittamisessa yms. Luokat alko ennen kaheksaa ja C aina haluu, et harjaan kaikki hevoset aamulla täydellisesti ennen luokkien alkua(vaikka hevoset hyppäis vasta iltapäivällä). Joka päivä hevoset harjattiin jopa 5 kertaa täydellisesti. Lisäks piti kävelyttää käsin kaikki hevoset yhdestä kahteen kertaa per päivä.
Oltiin eilen kaheksan jälkeen kotona ja piti purkaa kaikki kamat pois. Tänään mulla oli vapaapäivä ja oon ollu tosi väsyny. Nukuin pitkään ja lisäksi nukuin päikkärit. Oon kattonu koko päivän vanhoja salkkareita, enkä oo tehny oikein mitään. Väsyttää entistä enemmän!
Meidän tallilla on kisat ens viikonloppuna sekä sitä seuraavana, mut niistä myöhemmin.
Loppuun muutama kuva
keskiviikko 5. syyskuuta 2012
Kisoihin loppuviikoksi!
Me lähetään tässä tunnin päästä ajelemaan 12 hevosen kanssa kisoihin ja tullaan kotiin sunnuntai iltana! Palaan siis asiaan ens viikolla ja sitten luvassa kattava kisapostaus kuvineen ;)
Hyvää loppuviikkoa lukijat! :)
Hyvää loppuviikkoa lukijat! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)