Otsikko kertoo kaiken! Joskus toivoisin, että mulla olis muotiblogi jossa voisin rajattomasti esitellä ostoksiani yms. Mutta otan nyt sen riskin ja postailen välillä vähän ohi aiheen! Tämä on mun blogi ja mun elämä ei ole pelkästään tallilla olemista! Yks mun puolista on eläinrakas ihminen, joka ei välitä miltä näyttää muiden silmissä, mutta toinen puoli on itsestään hieman epävarma tyttö joka rakastaa shoppailua ja pukeutumista sekä laittautumista. Vihdoin tienaan rahaa sen verran, että saan ostettua itselleni jotain kivaa enemmän kuin kerran vuodessa. Nuorempana mulla ei ollut siihen mahdollisuutta. Oikeastaan kaikki mitä omistan, on omalla rahalla hankittua ja raha on kovalla työllä hankittua. Kait tämä on jotain terapiaa mulle. Mulla ei ole paljon ystävyyssuhteita rakkaussuhteista puhumattakaan ja 90% mun päivistä menee tallissa ratsastuskamppeet niskassa. Lisäksi ympärilläni on varakkaita hyvin pukeutuvia ihmisiä, joten osaksi mulla on myös paineita. Mutta tämä on vaan mun yksi luonteenpiirre. Ajattelen joskus liikaa muiden ihmisten mielipidettä.
Toivon,että nämä postaukset ei aiheuta lukijoissa negatiivisa fiiliksiä. Tallielämästä ei aina ole postattavaa ja tällaisia postauksia myös teen mielelläni. Eli siis jos ei kiinnosta tämä aihe, niin voi olla lukematta ja odottaa seuraavaa hevospostausta, joita suurin osa blogini postauksista kuitenkin on! Tästä arjesta täällä ei vaan kauheasti nyt talvella ole postattavaa ja ei jaksaisi toistella samoja asioita.
Mutta nyt tuon pienen alustuksen jälkeen mennään asiaan ja haluaisin vähän esitellä mun ale-ostoksia! Kävin torstaina bernissä ja ihmisiä oli niin paljon, että jopa taisin mainita inhoavani Berniä... Mutta se on jotain ihan kamalaa mennä bernissä ruokakauppaan! Siellä on aina kauhea tungos! Jotenkin tuntuu, että ei edes löydä mitään, kun se ihmispaljous alkaa vaan hermostuttamaan. Mulla on ikävä Haukiputaan markettaja joissa saattoi joskus olla ostoksilla yksinkin.
Keinonahkaiset korolliset kengät, ei ollut alessa, mutta maksoin vain 39,90
Musta söpö laukku kultaisilla yksityiskohdilla, alessa 39,90
Beige napillinen neule 24,90
H&M:n miesten puolelta sininen palmikkoneule 24,90. Tällaista olen metsästänyt kauan! Tää on täydellinen, niin ratsastukseen, kuin farkkujen kanssa
Yksi kolmesta ostamastani huivista, yhteensä maksoin niistä parikymppiä
Helyjä muutamalla frangilla
Lisää rannekoruja
Sormus
Bernissä on tosi paljon kauppoja, joita ei suomessa ole! Kenkäkauppoja on monia ja osa niistä tosi halpoja ja kenkävalikoimat on valtavat! Tällaisia haluaisin suomeenkin! Kenkien laatu ei ole mikään paras, mutta valikoimat on niin suuret, että mukaan voisi ottaa ainakin 10 paria kenkiä.
Lisäksi on muutama vähän halvempi New Yorkerin kaltainen vaatekauppa joissa valtavat valikoimat ja kohtuulliset hinnat. Suomeen on ilmeisesti tullut yksi New Yorker ja toivottavasti sellainen saataisi myös pohjois-suomeen, sillä itse tykkään kys. kaupasta paljon.
Shoppailemaan mennessä yritän karttaa H&M:ää, koska se on suomessakin, mutta jostain syystä sitä aina jotenkin eksyy sinne tuttuun ja turvalliseen.
Stokkan kaltaisia isoja liikkeitä täällä on myös muutama, mutta ne on valtavia ja kerroksia on viidestä kuuteen! Vaatemerkkejä on tusinoita, mutta hinnat vähän kalliimpia.
Haluan vielä kehua uusia kingslandin softshell ratsastushousujani. Aluksi ne tuntui jalassa vähän kankeilta, mutta ne ovat osoittautuneet tosi lämpimiksi ja mukaviksi housuiksi! Ainut miinus kahisevasta äänestä kävellessä, mutta pitäs varmaan koittaa vähän laihduttaa reisiä.. Ongelma siinä vain olis se, että housut olis sen jälkeen liian isot, sillä ne on nyt jo melko väljät. Mut veikkaan, että ensi talvena suomessa nuo housut tulee olemaan mun aarre, kun sinne alle mahtuu vielä pitkiä kalsareita varmaan kahdet. Ja en ole koskaan ollut topparatsastushousujen ystävä.
Huomenna on sit uudenvuoden yö ja meillä on täällä tallilla jotkut bileet, joihin tulee melko paljon porukkaa! Vaatteet pitäisi vielä miettiä valmiiksi, mutta mietin vihreää pitkää neuletta, farkkuleggingsejä ja nuita uusia kenkiä. Uuden vuoden lupaus itselleni on se, että suomen loman jälkeen alaa hillitön rahan säästäminen ja kaikki turhat kulut pitää jättää pois. Lisäksi se ikuinen kesäkunnon hankkiminen on taas yksi lupaus, mutta se nyt on jokavuotinen..
Mut hei lukijat, minkälaisen postauksen te haluaisitte?
Mulla ei ole nyt heppahommista mitään erikoista kerrottavaa :( Ziezo tuli takaisin klinikalta, kun sillä oli se jalkaonnettomuus walkkerissa. Se on nyt ollut viikon karsinassa ja vielä toinen viikko olis edessä. Siltä lähti melko iso nahkapalanen irti ja haava on siis avonainen ja vieläpä verta vuotava, joten sillä on vielä jalka paketissa. En oo ratsastanut Zamiraa 4 päivään. Olin eilen tosi masiksessa kun kuulin, että se annettiin jo toista kertaa peräkkäin yhdelle miehelle ratsastettavaksi, koska se halus ratsastaa tyttärensä kanssa yhdessä. Torstaina mulla oli iltapäivävapaa ja en silloinkaan sitä ratsastanut. Tänään on sunnuntai ja hevosia ei ratsasteta. Heti alkaa ihan masentamaan kun ei sen selkään pääse ja näkee muut ratsastamassa sitä. Mut kait mun pitää totutella elämään ilman sitä, kun jossain vaiheessa se kuitenkin lähtee, se nyt on puhdas fakta.
Oon mä kuitenkin ratsastanut nyt joka päivä, kun me ollaan käyty maastossa, mutta en sen kummempaa.
Tasan 3:n viikon päästä suomeen lomalle! Oon niin innoissani ja nämä kolme viikkoa menee ihan helposti, "keep calm and carry on" pitää hokea itelleni ja kolme viikkoa menee alta aikayksikön! Oon niin mielissään siitä, että pääsen taas näkemään perhettä ja kavereita ja rentoutumaan. Pääsen näkeen salkkareita telkkarista, syömään makuunin irttareita, käymään saunassa ja tekemään kaikkea kivaa kaikkien ihanien ihmisten kanssa! Sekä luultavasti lihomaan..
Mutta toivotan jo tässä vaiheessa kaikille lukijoille erittäin hyvää uuttavuotta ja suosikoon onni jokaista ja olkoon ilo elämässänne! 2013 here we come!!
sunnuntai 30. joulukuuta 2012
tiistai 25. joulukuuta 2012
Presents!
Joululahjapostauksia on kiva lukea, joten teen itsekkin sellaisen! Tänä vuona ei kauheasti lahjoja tullut, koska en ole kotona, mutta lahjoilla ei ole mulle mitään väliä! Pärjään hyvin ilmankin, mutta lahjoja on toki kiva saada ja varsinkin käytännöllisiä ja tänä vuonna oikeastaan kaikki saamani lahjat on käytännöllisiä!
Englanninkielinen vihko jossa jotain sileätyöskentely harjoituksia, 2 luomiväripalettia, huulirasva, ripsiväri, kajalkynä, setti jossa aivan ihanan tuoksuiset käsirasva, vartalorasva ja suihkusaippua, suklaata
Vanhempieni lahja taisi eksyä postissa, koska se ei ole parin viikon jälkeen löytänyt perille :(
Jouluaatto-ilta meni mukavissa ja rennoissa merkeissä. Ruoka oli hyvää ja sitä ei tullut mätettyä liikaa. Oli ihan kivaa vaihtelua syödä vähän erinlaista ruokaa suomalaisen jouluruoan sijasta. Me syötiin melko kevyesti salaattia, riisiä, keitettyjä vihanneksia sekä naudanlihaa ja kanaa, jotka oli pienissä palasissa ja jokainen ruokailija kypsensi omansa fonduepannussa jossa oli mausteliemi ja sen piti kokoajan kuumana tuli fonduepannun alla. Jälkkäriksi itse tehtyä mandariinijäätelöä ja suklaamoussea.
Ilta jatkui syöminkien jälkeen shampanjaa juoden aina puoli yhteen asti ja sillon alkoi jo sen verran silmissä ja päässä sumenemaan, että hyvä kun pääsin edes portaita alas! Aamulla oli vähän heikko olo, joka ei kyllä ole kovin yleistä, mutta en nyt tiedä, että mikä sen aiheutti. Aamulla me tehtiin töitä puoli yhteentoista ja loppupäivän oon nukkunut ja syönyt suklaata ja kattonut vanhoja salkkareita..
Joulun kunniaksi kaiken tämän vapaan lisäksi mulla on vielä torstaina iltapäivä vapaa ja ajattelin suunnata Berniin ostamaan vähän lahjoja suomen tuliaisiksi! Sopivasti alkaa alennusmyynnit just torstaina, joten jospa löytyis jotain aarteita.
Jouluaaton kuvia on tulossa vielä myöhemmin, mutta tässä pieni katsaus mun joululookkiin! ;)
Aivan upea käsikoru!
Rakkaan ystäväni itse neuloma pipo paljettilangasta! Gluteenittomia keksejä ja muffineita ranskasta ostettu. Kingslandin softshell ratsastushousut. Housut on C:ltä ja sen mieheltä ja lisäksi sain 400 frangia käteistä. Lisäksi sain esperadon ratsastussukat ja lisää suklaata meidän kodinhoitajalta.Vanhempieni lahja taisi eksyä postissa, koska se ei ole parin viikon jälkeen löytänyt perille :(
Jouluaatto-ilta meni mukavissa ja rennoissa merkeissä. Ruoka oli hyvää ja sitä ei tullut mätettyä liikaa. Oli ihan kivaa vaihtelua syödä vähän erinlaista ruokaa suomalaisen jouluruoan sijasta. Me syötiin melko kevyesti salaattia, riisiä, keitettyjä vihanneksia sekä naudanlihaa ja kanaa, jotka oli pienissä palasissa ja jokainen ruokailija kypsensi omansa fonduepannussa jossa oli mausteliemi ja sen piti kokoajan kuumana tuli fonduepannun alla. Jälkkäriksi itse tehtyä mandariinijäätelöä ja suklaamoussea.
Ilta jatkui syöminkien jälkeen shampanjaa juoden aina puoli yhteen asti ja sillon alkoi jo sen verran silmissä ja päässä sumenemaan, että hyvä kun pääsin edes portaita alas! Aamulla oli vähän heikko olo, joka ei kyllä ole kovin yleistä, mutta en nyt tiedä, että mikä sen aiheutti. Aamulla me tehtiin töitä puoli yhteentoista ja loppupäivän oon nukkunut ja syönyt suklaata ja kattonut vanhoja salkkareita..
Joulun kunniaksi kaiken tämän vapaan lisäksi mulla on vielä torstaina iltapäivä vapaa ja ajattelin suunnata Berniin ostamaan vähän lahjoja suomen tuliaisiksi! Sopivasti alkaa alennusmyynnit just torstaina, joten jospa löytyis jotain aarteita.
Jouluaaton kuvia on tulossa vielä myöhemmin, mutta tässä pieni katsaus mun joululookkiin! ;)
maanantai 24. joulukuuta 2012
Hyvää joulua!
Haluan toivottaa kaikille lukijoilleni (joita tulee kokoajan lisää) oikein hyvää joulua! Nautiikaa hyvästä ruuasta ja läheistenne seurasta ja rauhasta, lumesta, pakkasesta, saunasta ja yleisestä suomalaisen joulun tunnelmasta!
Täällä on tänään ihana ilma! Toki ei yhtään jouluinen, mutta kyllä tällainen auringonpaiste ja +12 lämpöastetta sateen voittaa! Parin kuukauden tauon jälkeen ratsastin Zamiran isolla ulkokentällä ja tyttö oli aivan mielissään! Itellä kans hymyilytti!
Eilen kävin sen kanssa maastossa ja illalla me käytiin bernissä viime hetken ostoksilla ja jouluviinit juomassa :)
Täällä on tänään ihana ilma! Toki ei yhtään jouluinen, mutta kyllä tällainen auringonpaiste ja +12 lämpöastetta sateen voittaa! Parin kuukauden tauon jälkeen ratsastin Zamiran isolla ulkokentällä ja tyttö oli aivan mielissään! Itellä kans hymyilytti!
Eilen kävin sen kanssa maastossa ja illalla me käytiin bernissä viime hetken ostoksilla ja jouluviinit juomassa :)
perjantai 21. joulukuuta 2012
Uutta ulkoasua vailla!
Olisiko joku innokas tekemään blogilleni uuden bannerin? Kuvavarasto on melko surkea, mutta samoista vanhoista kuvista olis kiva saada joku vähän erin värinen banneri!
Tänään käytiin maastossa C:n kanssa ja hevoset käyttäytyivät mallikkaasti. Ilma oli ihana auringon paiste ja ihan meinas lämmittää! C otti minusta ja Donasta kuvan ja tätä vois ehkä käyttää siinä uudessa bannerissa :)
Lisäksi otettiin Alvista ja Donasta kaverikuva!
Aamulla juoksutin Zamiraa irtona maneesissa ja laitoin sen ihan kunnolla riehumaan. Ilapäivällä vielä ratsastin sen nopeasti ja kyllä huomasi, että riehunnat vei siltä vähän energioita. Se ei jaksanu ees kytätä muita hevosia ja sen puolesta ratsastus meni ihan kivasti ja rennosti vähän hitaammalla temmolla. Huomenna olisi tarkoitus mennä maastoon sen kanssa, joten toivottavasti se olis tämän päivän jälkeen rauhallinen ja käyttäytyis maastossa hyvin, koska se ei ole maastoillu varmaan kuukauteen, saati kahteen!
Tänään käytiin maastossa C:n kanssa ja hevoset käyttäytyivät mallikkaasti. Ilma oli ihana auringon paiste ja ihan meinas lämmittää! C otti minusta ja Donasta kuvan ja tätä vois ehkä käyttää siinä uudessa bannerissa :)
Lisäksi otettiin Alvista ja Donasta kaverikuva!
Aamulla juoksutin Zamiraa irtona maneesissa ja laitoin sen ihan kunnolla riehumaan. Ilapäivällä vielä ratsastin sen nopeasti ja kyllä huomasi, että riehunnat vei siltä vähän energioita. Se ei jaksanu ees kytätä muita hevosia ja sen puolesta ratsastus meni ihan kivasti ja rennosti vähän hitaammalla temmolla. Huomenna olisi tarkoitus mennä maastoon sen kanssa, joten toivottavasti se olis tämän päivän jälkeen rauhallinen ja käyttäytyis maastossa hyvin, koska se ei ole maastoillu varmaan kuukauteen, saati kahteen!
tiistai 18. joulukuuta 2012
Pohdintaa
Aina silloin tällöin sitä pysähtyy miettimään, että onko tämä työ kaiken vaivan arvoista. Olen kaukana kotoa perheeni ja ystävieni luota ja menetän tärkeitä hetkiä heidän kanssaan. Olen suurimman osan ajasta yksinäinen ja masentunut, mutta hyvät hetket auttaa taas jatkamaan eteenpäin ja se ajatus, että tämä on kokemus ja tätä miettii vuosien päästä aina uudestaan ja uudestaan.
Vastuu täällä on niin suuri! Pienikin vastoinkäyminen saa mut miettimään, että olen maailman huonoin hevosenhoitaja tai ratsastajan.
Ratsastin tänään vielä Zamiran ja ei kyllä mennyt kuin elokuvissa. Mut en ymmärrä miksi mun pitää olla niin kriittinen itseäni kohtaan! Musta vaan tuntuu aina, että pilaan hevoset jos ne ei mene mun kanssa hyvin. Ja sit jollakin toisella ratsastajalla ne on ihan kauheita ratsastaa ja sit mä saan syyt niskoilleni. Täällä puhutaan niin paljon. Jos joku mokaa, kaikki saa tietää ja asiaa puidaan kovasti kahvipöydässä.
Must vaan tuntuu, et hevoset on niin kalliita ja mä en ole syntynyt kultalusikka suussa ja että tavallaan mulla ei ole edes oikeutta käsitellä tällaisia hevosia. Että mun pitäisi vaan mennä takas sinne ratsastuskoululle ja lopettaa yrittämästä olla hyvä ratsastaja ja hevosten käsittelijä. Kun ei mulla ole lahjoja siihen.
Tänään yks mun hoitohevonen potkaisi kävelykoneessa niin, että sain jalkansa jumiin seinän ja rautatangon väliin ja se vetäs about 10 cm pituussuunnassa ja pari senttiä syvyyssuunnassa tavaraa sen takajalasta. Verta oli enemmän kuin laki sallii ja luut näkyi jalasta. Automaattimesti aloin syyttämään heti itseäni ja menin vain aivan paniikkiin ja aloin soittamaan itku kurkussa C:lle. No hevonen vietiin sit klinikalle ja siltä ei onneks ollu hajonnut luita tai jänteitä. Nyt se on klinikalla karsinalevossa viikon ja varmaan se joutuu ainakin kuukauden päivät olemaan levossa ennen kuin sitä voidaan alkaa liikuttamaan.
En nyt jaksa enempää alkaa asiaa puimaan, mutta kyllä se mun syy oli loppupeleissä, koska kaikki asiat mitä hevosten kanssa tapahtuu, ovat jollain tapaa ihmisistä riippuvaisia. Ja tässä tilanteessa olisin voinut tehdä paljon toisin, esim. ottamalla hevoset sisään aikaisemmin ja olla jättämättä kys. hevosta viimeiseksi. Mutta nyt opin tästä paljon ja teen asiat toisin. Vaikka mielessä kävi myös ajatus lyödä hanskat tiskiin. Ihan vain sen takia, että tuntuu välillä, et mulla ei vaan kertakaikkiaan pää kestä. Tuossa tilanteessa en pystynyt olemaan fiksusti vaan itkin vaan ja kädet tärisi ja tuntu, että en saa mitään aikaiseksi. Onneksi meillä on täällä asiantuntevaa porukkaa jotka laittoivat betadine pintelin jalkaan ja hevonen kiirutettiin nopeasti kliniikalle.
Mut tässä nyt oli tällaista pientä pohdintaa. Mun oli vaan pakko päästä vähän avautumaan ajatuksista ja joskus multa tulee tekstiä vähän liiankin suorasti.
Vastuu täällä on niin suuri! Pienikin vastoinkäyminen saa mut miettimään, että olen maailman huonoin hevosenhoitaja tai ratsastajan.
Ratsastin tänään vielä Zamiran ja ei kyllä mennyt kuin elokuvissa. Mut en ymmärrä miksi mun pitää olla niin kriittinen itseäni kohtaan! Musta vaan tuntuu aina, että pilaan hevoset jos ne ei mene mun kanssa hyvin. Ja sit jollakin toisella ratsastajalla ne on ihan kauheita ratsastaa ja sit mä saan syyt niskoilleni. Täällä puhutaan niin paljon. Jos joku mokaa, kaikki saa tietää ja asiaa puidaan kovasti kahvipöydässä.
Must vaan tuntuu, et hevoset on niin kalliita ja mä en ole syntynyt kultalusikka suussa ja että tavallaan mulla ei ole edes oikeutta käsitellä tällaisia hevosia. Että mun pitäisi vaan mennä takas sinne ratsastuskoululle ja lopettaa yrittämästä olla hyvä ratsastaja ja hevosten käsittelijä. Kun ei mulla ole lahjoja siihen.
Tänään yks mun hoitohevonen potkaisi kävelykoneessa niin, että sain jalkansa jumiin seinän ja rautatangon väliin ja se vetäs about 10 cm pituussuunnassa ja pari senttiä syvyyssuunnassa tavaraa sen takajalasta. Verta oli enemmän kuin laki sallii ja luut näkyi jalasta. Automaattimesti aloin syyttämään heti itseäni ja menin vain aivan paniikkiin ja aloin soittamaan itku kurkussa C:lle. No hevonen vietiin sit klinikalle ja siltä ei onneks ollu hajonnut luita tai jänteitä. Nyt se on klinikalla karsinalevossa viikon ja varmaan se joutuu ainakin kuukauden päivät olemaan levossa ennen kuin sitä voidaan alkaa liikuttamaan.
En nyt jaksa enempää alkaa asiaa puimaan, mutta kyllä se mun syy oli loppupeleissä, koska kaikki asiat mitä hevosten kanssa tapahtuu, ovat jollain tapaa ihmisistä riippuvaisia. Ja tässä tilanteessa olisin voinut tehdä paljon toisin, esim. ottamalla hevoset sisään aikaisemmin ja olla jättämättä kys. hevosta viimeiseksi. Mutta nyt opin tästä paljon ja teen asiat toisin. Vaikka mielessä kävi myös ajatus lyödä hanskat tiskiin. Ihan vain sen takia, että tuntuu välillä, et mulla ei vaan kertakaikkiaan pää kestä. Tuossa tilanteessa en pystynyt olemaan fiksusti vaan itkin vaan ja kädet tärisi ja tuntu, että en saa mitään aikaiseksi. Onneksi meillä on täällä asiantuntevaa porukkaa jotka laittoivat betadine pintelin jalkaan ja hevonen kiirutettiin nopeasti kliniikalle.
Mut tässä nyt oli tällaista pientä pohdintaa. Mun oli vaan pakko päästä vähän avautumaan ajatuksista ja joskus multa tulee tekstiä vähän liiankin suorasti.
sunnuntai 16. joulukuuta 2012
Leppoisa sunnuntai
Tänään mulla oli aamutallin jälkeen koko loppupäivä vapaata. Otin sitten pienet päiväunet ja sen jälkeen me lähdettiin Berniin vähän kiertelemään. Kaikki lumet on sulanu pois ja tilalle tullu tällanen ankea harmaus ja sade.. :(
Ostin tänään bernistä punaiset kiilokorkkarit joissa se korko on sellasta glitteriä ja ne on avokkaat. Maksoin niistä huimat 9,90 frangia, mutta ostin ne vaan joulua varten ja mun punaisten farkkujen kanssa käytettäviksi. Lisäksi ostin siihen asukokonaisuuteen punaiset glitterikorvakorut ja tiistaisella shoppailureissulla ostin valkoisen neuleen jossa kultaista lankaa ja se tässä kuvassa päällä!
Mulla oli tiistaina iltapäivävapaa, ja me käytiin meidän uuden heppahoitajan kanssa pikaisesti bernissä ja ostin tuon neuleen ja toisen neuleen H&M:ltä. Lisäksi ostin postista halvan samsungin puhelimen ja siihen uuden sveitsiläisen liittymän, koska mun vanha puhelin alko olemaan aivan sökö!
Tänään ostin lisäksi farkut, mutta en sen kummempaa! Pitää joulun jälkeen lähtee alennusmyynteihin, niin voin sit katella jotain suomen tuliaisia :)
Muutaman tunnin kiertelyn päätteeksi mentiin syömään meksikolaiseen ja ruoka oli ihan hyvää, vaikka olisin odottanut vähän tujumpia eväitä! Tässä pari kuvaa sieltä ja C pakotti mut kuvaan söpön tarjoilijan kans :D
Saa nyt nähdä, että mitä huominen tuo tullessaan ja ensi viikko. Se nyt ainakin taitaa olla varmaa, että Zamira ei ole enää minun. Mutta mun pitää nyt vaan ottaa sellanen kypsä asenne tähän. En saa kiintyä liikaa hevosiin jotka voi lähteä pois minä hetkenä hyvänsä. Mut ei se fakta, että Zamira on ainut hevonen maailmassa joka on herättänyt mussa näin paljon tunteita, muutu miksikään. Paljon hevosia tullu nähtyä ja ratsastettua, mut tuo nyt vaan silleen tuntu nin oikealta ja sen luonne ja kaikki yhessä teki siitä jotain niin hienoa. Mutta ai auta kuin jatkaa tästä eteenpäin ja ratsastaa sit vähän erilaisia hevosia, se on ainakin mun kehittymisen kannalta hyvä juttu!
Ostin tänään bernistä punaiset kiilokorkkarit joissa se korko on sellasta glitteriä ja ne on avokkaat. Maksoin niistä huimat 9,90 frangia, mutta ostin ne vaan joulua varten ja mun punaisten farkkujen kanssa käytettäviksi. Lisäksi ostin siihen asukokonaisuuteen punaiset glitterikorvakorut ja tiistaisella shoppailureissulla ostin valkoisen neuleen jossa kultaista lankaa ja se tässä kuvassa päällä!
Mulla oli tiistaina iltapäivävapaa, ja me käytiin meidän uuden heppahoitajan kanssa pikaisesti bernissä ja ostin tuon neuleen ja toisen neuleen H&M:ltä. Lisäksi ostin postista halvan samsungin puhelimen ja siihen uuden sveitsiläisen liittymän, koska mun vanha puhelin alko olemaan aivan sökö!
Tänään ostin lisäksi farkut, mutta en sen kummempaa! Pitää joulun jälkeen lähtee alennusmyynteihin, niin voin sit katella jotain suomen tuliaisia :)
Muutaman tunnin kiertelyn päätteeksi mentiin syömään meksikolaiseen ja ruoka oli ihan hyvää, vaikka olisin odottanut vähän tujumpia eväitä! Tässä pari kuvaa sieltä ja C pakotti mut kuvaan söpön tarjoilijan kans :D
Saa nyt nähdä, että mitä huominen tuo tullessaan ja ensi viikko. Se nyt ainakin taitaa olla varmaa, että Zamira ei ole enää minun. Mutta mun pitää nyt vaan ottaa sellanen kypsä asenne tähän. En saa kiintyä liikaa hevosiin jotka voi lähteä pois minä hetkenä hyvänsä. Mut ei se fakta, että Zamira on ainut hevonen maailmassa joka on herättänyt mussa näin paljon tunteita, muutu miksikään. Paljon hevosia tullu nähtyä ja ratsastettua, mut tuo nyt vaan silleen tuntu nin oikealta ja sen luonne ja kaikki yhessä teki siitä jotain niin hienoa. Mutta ai auta kuin jatkaa tästä eteenpäin ja ratsastaa sit vähän erilaisia hevosia, se on ainakin mun kehittymisen kannalta hyvä juttu!
perjantai 14. joulukuuta 2012
Vuosi 2012 pähkinänkuoressa
Mulla ei nyt ole kauheasti erikoisempaa kertomista tästä viikosta, joten kirjoitan vähän laajemman postauksen tästä vuodesta. Saa nähdä mihin asti pääsen, kun nyt jo meinaa väsyttää!
Tammikuun ensimmäinen päivä lensin belgiasta saksaan ja palasin töihin samalle tallille jolla työskentelin aikaisemmin 10 kuukautta. Tammikuu oli kisoissa ravaamista ja se oli niin pain in the ass talvella! Hoidin siis hevosia venäläiselle naiselle ja hevosia oli 5 kappaletta.
Helmikuun 13 päivä me lähdettiin kohti espanjaa ja sunshine touria 12 hevosen voimin. Kokonaisuudessaan tämä reissu kesti about 7 viikkoa ja tää aika oli jotain niin mahtavaa! Tuli nähtyä ja koettua niin paljon, että huhhuh! Sellanen haukeus tulee kun sitä ajattelee, koska siellä oli niin kivaa, mutta myös niin rankkaa. Olis kiva kokea se vielä uudestaan joku päivä, mut jotenkin tuntuu, että ei tule tapahtumaan. C ei sinne mene ja ens kevät on mun viimenen kevät näissä hommissa.
Maaliskuun lopussa me sitten vihdoin palattiin rankasta reissusta saksaan ja olo oli samalla helpottunut ja haikea. Olin saksassa vain muutaman päivän, sillä olin päättänyt palata takaisin suomeen. Tähän aikaan olin ihan varma, että jäisin suomeen ja etsisin jotain töitä. Lomailuani muutaman viikon, mieleni kuitenkin muuttua ja päätin alkaa taas etsimään töitä ulkomailta. Löysin paikan saksasta ja lähdin sinne toukokuun alussa lomailtuani jo kuukauden päivät. Työpaikka ei kuitenkaan vastannut odotuksiani ja palasin kotiin viikon jälkeen. Jatkoin lomailua vielä toisen kuukauden verran, kunnes kävin ammattikorkean pääsykokeessa ja lähdin sitten tänne sveitsiin. Tämän paikan löysin jo saksassa ollessani, mutta mua odotettiin kuukausi.
Huhti- ja toukokuun siis vietin suomessa. Oli ihanaa vaan henggailla ja ottaa rennosti, mutta kyllä se pidemmän päälle alkoi ärsyttämään ja oli taas ihana palata töihin
Kesäkuun alussa tulin tänne sveitsiin. Koko kesäkuun taisin ratsastaa Exelleä, koska oli helppo antaa mulle helppo ja rauhallinen hevonen ratsastettavaksi, koska en ollut vielä niin varma ratsastaja siihen aikaan. Meillä meni ihan kivasti alussa, mutta sit musta alkoi tuntumaan, että se ei ihan riitä mulle ja en kehity sen kanssa tarpeeksi.
Lisäks kesäkuussa alkoi kunnon helteet ja tuli rusketuttua!
Heinäkuussa meillä oli ensimmäiset koko viikonlopun kestävät kisat joissa olin mukana. Lisäksi aloin ratsastamaan Tassinaa ja opin ratsastuksesta taas vähän lisää! Myös maastoiltiin paljon.
Tassinaa kerkesin ratsastaa jonku about kuukauden, mutta sitten se lähti ja mä jäin ilman hevosta. Olin varmaan jonku muutaman viikon kokonaan ratsastamatta, maastoilua lukuunottamatta!
Elokuussa oli aivan järkky helteet! Olin vähän palanut ja työskenteleminen oli välillä yhtä tuskaa! Aamulla piti aloittaa klo 5 ja laittaa hevoset laitumelle pilkkopimeässä. Oli melko rankka kuukausi. Elokuussa ratsastin ensimmäistä kertaa Zamiralla, mutta vain maastossa ja myöskin tipuin siltä maastossa.
Syyskuussa me käytiin viikonlopun kestävissä kisoissa ja meillä oli kisat täällä omalla tallilla kahtena viikonloppuna ja se oli melko rankkaa aikaa ja pitkiä päiviä tuli tehtyä. Se oli kuitenkin taas yhenlainen aivan mahtava kokemus!
Lokakuun alussa mulla oli synttärit ja aloin ratsastamaan Zamiraa 6 kertaa viikossa. Mitään ihmeellisempää ei tapahtunut, paitsi että käytiin kansainvälisissä kisoissa C:n tytön kans. Zamiraa oli alusta asti tosi kiva ja helppo ratsastaa, koska C ratsasti sitä jonku pari kuukautta sitä ennen. Lokakuussa oli vielä muutamia ihania aurinkoisia päiviä ja kentällä pystyi vielä ratsastamaan. Lämmintä parhaimmillaan +20.
Loppukuusta tuli ensilumet ja hevosetkin klipattiin.
No marraskuuhan nyt oli tyyliin eilen ja siitä ei nyt mitään kirjoittamista ole. Kolmena keskiviikkona me käytiin kisoissa tuossa naapurikylällä, mutta ei mitään sen ihmeellisempää. Edelleen ratsastin Zamiraa päivittäin ja sama meno jatkuu vielä nyt joulukuun alussakin, mutta se tulee muuttumaan ens viikolla :( Kun se siirtyy toiselle ratsastajalle hyppytreeniin ja jos se ei nyt ala hyppään, niin se lähtee pois.. Mutta hyiii en halua edes ajatella sitä, se ahistaa mua jo valmiiks :((
tuo hevonen on mun soulmate <3 maailman ihanin luonne.
Tammikuun ensimmäinen päivä lensin belgiasta saksaan ja palasin töihin samalle tallille jolla työskentelin aikaisemmin 10 kuukautta. Tammikuu oli kisoissa ravaamista ja se oli niin pain in the ass talvella! Hoidin siis hevosia venäläiselle naiselle ja hevosia oli 5 kappaletta.
Helmikuun 13 päivä me lähdettiin kohti espanjaa ja sunshine touria 12 hevosen voimin. Kokonaisuudessaan tämä reissu kesti about 7 viikkoa ja tää aika oli jotain niin mahtavaa! Tuli nähtyä ja koettua niin paljon, että huhhuh! Sellanen haukeus tulee kun sitä ajattelee, koska siellä oli niin kivaa, mutta myös niin rankkaa. Olis kiva kokea se vielä uudestaan joku päivä, mut jotenkin tuntuu, että ei tule tapahtumaan. C ei sinne mene ja ens kevät on mun viimenen kevät näissä hommissa.
Maaliskuun lopussa me sitten vihdoin palattiin rankasta reissusta saksaan ja olo oli samalla helpottunut ja haikea. Olin saksassa vain muutaman päivän, sillä olin päättänyt palata takaisin suomeen. Tähän aikaan olin ihan varma, että jäisin suomeen ja etsisin jotain töitä. Lomailuani muutaman viikon, mieleni kuitenkin muuttua ja päätin alkaa taas etsimään töitä ulkomailta. Löysin paikan saksasta ja lähdin sinne toukokuun alussa lomailtuani jo kuukauden päivät. Työpaikka ei kuitenkaan vastannut odotuksiani ja palasin kotiin viikon jälkeen. Jatkoin lomailua vielä toisen kuukauden verran, kunnes kävin ammattikorkean pääsykokeessa ja lähdin sitten tänne sveitsiin. Tämän paikan löysin jo saksassa ollessani, mutta mua odotettiin kuukausi.
Huhti- ja toukokuun siis vietin suomessa. Oli ihanaa vaan henggailla ja ottaa rennosti, mutta kyllä se pidemmän päälle alkoi ärsyttämään ja oli taas ihana palata töihin
Kesäkuun alussa tulin tänne sveitsiin. Koko kesäkuun taisin ratsastaa Exelleä, koska oli helppo antaa mulle helppo ja rauhallinen hevonen ratsastettavaksi, koska en ollut vielä niin varma ratsastaja siihen aikaan. Meillä meni ihan kivasti alussa, mutta sit musta alkoi tuntumaan, että se ei ihan riitä mulle ja en kehity sen kanssa tarpeeksi.
Lisäks kesäkuussa alkoi kunnon helteet ja tuli rusketuttua!
Heinäkuussa meillä oli ensimmäiset koko viikonlopun kestävät kisat joissa olin mukana. Lisäksi aloin ratsastamaan Tassinaa ja opin ratsastuksesta taas vähän lisää! Myös maastoiltiin paljon.
Tassinaa kerkesin ratsastaa jonku about kuukauden, mutta sitten se lähti ja mä jäin ilman hevosta. Olin varmaan jonku muutaman viikon kokonaan ratsastamatta, maastoilua lukuunottamatta!
Elokuussa oli aivan järkky helteet! Olin vähän palanut ja työskenteleminen oli välillä yhtä tuskaa! Aamulla piti aloittaa klo 5 ja laittaa hevoset laitumelle pilkkopimeässä. Oli melko rankka kuukausi. Elokuussa ratsastin ensimmäistä kertaa Zamiralla, mutta vain maastossa ja myöskin tipuin siltä maastossa.
Syyskuussa me käytiin viikonlopun kestävissä kisoissa ja meillä oli kisat täällä omalla tallilla kahtena viikonloppuna ja se oli melko rankkaa aikaa ja pitkiä päiviä tuli tehtyä. Se oli kuitenkin taas yhenlainen aivan mahtava kokemus!
Lokakuun alussa mulla oli synttärit ja aloin ratsastamaan Zamiraa 6 kertaa viikossa. Mitään ihmeellisempää ei tapahtunut, paitsi että käytiin kansainvälisissä kisoissa C:n tytön kans. Zamiraa oli alusta asti tosi kiva ja helppo ratsastaa, koska C ratsasti sitä jonku pari kuukautta sitä ennen. Lokakuussa oli vielä muutamia ihania aurinkoisia päiviä ja kentällä pystyi vielä ratsastamaan. Lämmintä parhaimmillaan +20.
Loppukuusta tuli ensilumet ja hevosetkin klipattiin.
No marraskuuhan nyt oli tyyliin eilen ja siitä ei nyt mitään kirjoittamista ole. Kolmena keskiviikkona me käytiin kisoissa tuossa naapurikylällä, mutta ei mitään sen ihmeellisempää. Edelleen ratsastin Zamiraa päivittäin ja sama meno jatkuu vielä nyt joulukuun alussakin, mutta se tulee muuttumaan ens viikolla :( Kun se siirtyy toiselle ratsastajalle hyppytreeniin ja jos se ei nyt ala hyppään, niin se lähtee pois.. Mutta hyiii en halua edes ajatella sitä, se ahistaa mua jo valmiiks :((
tuo hevonen on mun soulmate <3 maailman ihanin luonne.
sunnuntai 9. joulukuuta 2012
Like at home
Ilma on tänään kuin Oulussa konsanaan. Pakkanen paukkuu reilusti alle viiden miinusasteen puolella, hanget kimaltelee auringossa.
Aamulla oli sellanen hyvä ja kotoisa fiilis jotenki. Piti ihan vetää keuhkot täyteen tätä raikasta pakkasilmaa.
Lunta tänne on tullut nyt parina päivänä ja ihan kunnollahan tuota on! Viime vuona näihin aikoihin olin belgiassa ja siellä satoi vaan vettä kokoajan. Luin tuossa just postausta vuoden takaa ja muistan kuinka siellä oli ihan syksy vielä tähän aikaan. Onneksi en ole enää siellä! Viime jouluna olin aaaivan yksin koiran kanssa belgiassa, mutta tästä joulusta tulee varmasti jotain mieleen jäävää.
Eilen oli ihan jees päivä. C ei ratsastanut ollenkaan, joten juoksutin Alvatoren ja Donatellan, sekä ratsastin Spaicyn ja Zamiran. Perjantaina sain viimein klipattua Zamiran ja tänään aamulla me klipattiin Ziezo ja Anastasia. Nyt olis vielä 2 hevosta klipattavana, mut en jaksa ottaa ressiä siitä. Se on muutenkin mun mielestä täyttä ajan haaskausta klipata niitä hevosia nyt kun ei ole kisoja ja ne ei edes hikoa, koska turkkia ei paljoa edes ole. Mut jos ens viikon aikana saisin ne 2 klipattua ja sit laitan niille vähän lisää loimia, niin toivottavasti vois olla klippaamatta ainakin siihen asti kun lähen suomeen lomalle. Sen jälkeen vois taas klippailla kun, varmaan pää kestää taas vähän enemmän tätä työtä lomailun jälkeen.
Eilen me käytiin keilaamassa ja oli ihan hauskaa, vaikka mulla tulikin joka toisella heitolla huti! Mut en ollu keilannu vuosiin.
Nyt tuli tällanen lyhyt postaus, mut oon taas kipeenä! Toinen flunssa kuukauden sisään :s Eli ehkä parempi painua pehkuihin ja sit illasta vois siivoilla.
Mut yks juttu häiritsee! Lukijamäärä kokoajan kasvaa, mutta kommentointi on täysin jäätynyt!! Lukeeko tätä enää kukaan? :o Tää on mulle joskus tosi rankkaa kirjottaa tänne, koska oon niin väsynyt ja kiireinen ja nytkin olen suunilleen kaksin kerroin tässä tuolilla, kun joka paikkaan sattuu. Mut silti haluan päivitellä.. Mutta onko siinä nyt sitten mitään järkeä?
Aamulla oli sellanen hyvä ja kotoisa fiilis jotenki. Piti ihan vetää keuhkot täyteen tätä raikasta pakkasilmaa.
Lunta tänne on tullut nyt parina päivänä ja ihan kunnollahan tuota on! Viime vuona näihin aikoihin olin belgiassa ja siellä satoi vaan vettä kokoajan. Luin tuossa just postausta vuoden takaa ja muistan kuinka siellä oli ihan syksy vielä tähän aikaan. Onneksi en ole enää siellä! Viime jouluna olin aaaivan yksin koiran kanssa belgiassa, mutta tästä joulusta tulee varmasti jotain mieleen jäävää.
Eilen oli ihan jees päivä. C ei ratsastanut ollenkaan, joten juoksutin Alvatoren ja Donatellan, sekä ratsastin Spaicyn ja Zamiran. Perjantaina sain viimein klipattua Zamiran ja tänään aamulla me klipattiin Ziezo ja Anastasia. Nyt olis vielä 2 hevosta klipattavana, mut en jaksa ottaa ressiä siitä. Se on muutenkin mun mielestä täyttä ajan haaskausta klipata niitä hevosia nyt kun ei ole kisoja ja ne ei edes hikoa, koska turkkia ei paljoa edes ole. Mut jos ens viikon aikana saisin ne 2 klipattua ja sit laitan niille vähän lisää loimia, niin toivottavasti vois olla klippaamatta ainakin siihen asti kun lähen suomeen lomalle. Sen jälkeen vois taas klippailla kun, varmaan pää kestää taas vähän enemmän tätä työtä lomailun jälkeen.
Eilen me käytiin keilaamassa ja oli ihan hauskaa, vaikka mulla tulikin joka toisella heitolla huti! Mut en ollu keilannu vuosiin.
Nyt tuli tällanen lyhyt postaus, mut oon taas kipeenä! Toinen flunssa kuukauden sisään :s Eli ehkä parempi painua pehkuihin ja sit illasta vois siivoilla.
Mut yks juttu häiritsee! Lukijamäärä kokoajan kasvaa, mutta kommentointi on täysin jäätynyt!! Lukeeko tätä enää kukaan? :o Tää on mulle joskus tosi rankkaa kirjottaa tänne, koska oon niin väsynyt ja kiireinen ja nytkin olen suunilleen kaksin kerroin tässä tuolilla, kun joka paikkaan sattuu. Mut silti haluan päivitellä.. Mutta onko siinä nyt sitten mitään järkeä?
tiistai 4. joulukuuta 2012
Back in business!
Italiasta on palattu. Tällä kertaa reissu ei ollut niin voitokas, mitä oli edellinen kisareissu C:n tytön kans. Ekan päivän jälkeen L:n tamma alko ontumaan, joten sen kisailut loppu sit yhteen rataan. 2 muuta hyppäs ihan kivasti, mutta ei yhtä sijoitusta kummempaa tullut. Helmikuussa me lähetään samaan paikkaan juniorikisoihin, joten jospa siellä olis vähän helpompi voittaa!
Kisapaikka oli ihan kiva. Karsinat oli kiinteitä ja niissä oli juoma-automaatit. Tää oli jotain niin luksusta! Lisäksi kaikki oli tosi lähellä toisiaan, joten ei sateesta huolimatta pahemmin kastuttu. Kisa-areena oli tosi iso ja verkka myös ihan kiitettävän kokoinen.
Kuvia ei tullu kauheesti otettua, koska mun puhelin on niin paska. Nuissa viimesissä kuvissa on tallit vielä tyhjiä, koska oltiin ekat jotka tuli sinne. Kaikki muut tuli torstaina, mut me oltiin siellä keskiviikko-iltana.
Eilen mulla oli vapaapäivä ja en tehny paljon mitään. Tänään ratsastin viikon tauon jälkeen Zamiran ja se oli taas niin ihana, että en ala! Se sitten osaa mielyttää. Ja kun sillä on aina niin paljon energiaa ja se haluaa tehä töitä ja mun on niin helppo saada se tosi herkäksi avuille. Se on ihan mielissään aina! Rakastan sitä elukkaa!!
Mun pitää klipata se tällä viikolla, kun edellisestä kerrasta on jo varmaan 8 viikkoa ja se on tosi karvanen ja aina ihan likomärkä ratsastuksen jälkeen.
Nyt kun tuo elukka ei enää paljon esteitä ylittele, tai ainakaan vähään aikaan, niin se lähtis melko halvalla. Voisin saada sen tyyliin muutaman kuun palkalla itelleni. Mut ei mulla ois varaa viedä sitä suomeen ja elättää sitä opiskelijabudjetilla. Vitsi kun ois rikas!
Meille tuli eilen belgiasta 3 hevosta ja klippasin niistä tänään yhen. C hyppäs sen aamulla ja oli melko erikoinen tapaus. Aina esteen jälkeen lähti ihan täyttä laukkaa ja ravisti päätä ihan sikana silleen, että ohjilla ei meinannu saada mitään tuntumaa. Nyt C:n varmaan pitää alkaa ratsastaan sitä, koska hevosia on liikaa ja ratsastajista yks lopetti sunnuntaina ja yks on lomalla. Chelsea lähti viikonloppuna koeajalle johonkin, joten meillä kyllä olis yks karsina vapaana.
Mua ressaa kun pitäs klipata tällä viikolla tyyliin 5 hevosta... ressaa niin paljon, et tekis mieli vaan kiljua!
Mut mä ostin lentoliput suomeen! Meen lomalle kaheksi viikoksi, lähen 20 pv. tammikuuta ja tuun takas 4 päivä helmikuuta. Odotan ihan sikana!!
Kisapaikka oli ihan kiva. Karsinat oli kiinteitä ja niissä oli juoma-automaatit. Tää oli jotain niin luksusta! Lisäksi kaikki oli tosi lähellä toisiaan, joten ei sateesta huolimatta pahemmin kastuttu. Kisa-areena oli tosi iso ja verkka myös ihan kiitettävän kokoinen.
Kuvia ei tullu kauheesti otettua, koska mun puhelin on niin paska. Nuissa viimesissä kuvissa on tallit vielä tyhjiä, koska oltiin ekat jotka tuli sinne. Kaikki muut tuli torstaina, mut me oltiin siellä keskiviikko-iltana.
Eilen mulla oli vapaapäivä ja en tehny paljon mitään. Tänään ratsastin viikon tauon jälkeen Zamiran ja se oli taas niin ihana, että en ala! Se sitten osaa mielyttää. Ja kun sillä on aina niin paljon energiaa ja se haluaa tehä töitä ja mun on niin helppo saada se tosi herkäksi avuille. Se on ihan mielissään aina! Rakastan sitä elukkaa!!
Mun pitää klipata se tällä viikolla, kun edellisestä kerrasta on jo varmaan 8 viikkoa ja se on tosi karvanen ja aina ihan likomärkä ratsastuksen jälkeen.
Nyt kun tuo elukka ei enää paljon esteitä ylittele, tai ainakaan vähään aikaan, niin se lähtis melko halvalla. Voisin saada sen tyyliin muutaman kuun palkalla itelleni. Mut ei mulla ois varaa viedä sitä suomeen ja elättää sitä opiskelijabudjetilla. Vitsi kun ois rikas!
Meille tuli eilen belgiasta 3 hevosta ja klippasin niistä tänään yhen. C hyppäs sen aamulla ja oli melko erikoinen tapaus. Aina esteen jälkeen lähti ihan täyttä laukkaa ja ravisti päätä ihan sikana silleen, että ohjilla ei meinannu saada mitään tuntumaa. Nyt C:n varmaan pitää alkaa ratsastaan sitä, koska hevosia on liikaa ja ratsastajista yks lopetti sunnuntaina ja yks on lomalla. Chelsea lähti viikonloppuna koeajalle johonkin, joten meillä kyllä olis yks karsina vapaana.
Mua ressaa kun pitäs klipata tällä viikolla tyyliin 5 hevosta... ressaa niin paljon, et tekis mieli vaan kiljua!
Mut mä ostin lentoliput suomeen! Meen lomalle kaheksi viikoksi, lähen 20 pv. tammikuuta ja tuun takas 4 päivä helmikuuta. Odotan ihan sikana!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)