Kouluvalmennus

Olin tänään C:n kouluvalmennuksessa Zamiralla yhdessä neljän muun ratsukon kanssa. Aiheena oli oikeastaan vain istunta ja sen vaikuttaminen hevoseen. Mitään erikoisempia kiemuroita ei siis tehty, vaan ihan vaan hyvän tuntuman etsimistä ja siirtymisiä. Hankaluuksia aiheutti tehtävä jossa piti keventää ilman jalustimia ja ylipäätään ilman jalustimia ravaaminen tuntui ottavan vatsalihaksiin. Mun pitäs saada itteni vähän parempaan fyysiseen kuntoon. Laihduttaa ehkä 5 kiloa ja koittaa jaksaa tehdä lihaskuntoa. Välillä tuntu, että en vaan jaksa enää, mutta en kyllä ala mitään lusmuilemaan, kun saan ilmaisen valmennuksen amamttiratsastajalta! Kehittymisen eteen pitää nähdä paljon vaivaa, hikeä, ehkä verta tai jopa kyyneliä. Mulle se on aivan sama, kunhan lopputulos on mieleinen.

Mun isoimmat istunavirheet ovat eteenpäin kääntyvät olkapäät, liian ylös nousevat jalat ja se, että en aina kykene pitämään kontaktia hevoseen, vaan hevonen leviää täysin joka suuntaan. Lisäksi en vaan kertakaikkiaan pysty pitämään niitä ohjia hyvän pituisina, vaan mun pitää lyhetää niitä joka minuutti! En ymmärrä, että miten en kykene pitämään ohjia käsissä tiiviisti.

Tässä kuvassa näette, kuinka polvi menee liikaa koukkuun ja ohjat on liian pitkät.

Zamira meni ihan kivasti. Alkukäynneissä se kävi vähän kuumana ja ensimmäiset 5 min se oli vielä melko innoissaan, mutta tunnin koulutuuppaus sai sen melko väsyneeksi ja lopuksi mun piti kantaa sen päätä viimesillä voimillani.

C pitää nyt 8 viikkoa valmennuksia, eli tämä ei tainnut meidän viimeiseksi jäädä. Oon kyllä tosi onnekas, kun pääsen ilmaisille ammattiratsastajan pitämille valmennuksille. C on tosi osaava kouluratsastuksessa ja saa oikeastaan ihan minkälaisen hevosen vain toimimaan ja kulkemaan rennosti. Ja on hienoa, että kiireisestä elämäntyylistään huolimatta se haluaa opettaa muita.

Tänään me maastoiltiin aamulla C:n kans ja käytiin vähän pidempi lenkki metsässä ravaamassa. Mun ratsastamat hepat meni joka paikkaan moitteettomasti, mutta C:n ratsastama Spaicy oli vähän vaikeampi tapaus, koska se useampaa kertaan käänty ja hyppi pystyyn, tai sinkos vaan sivulle, tai 360 astetta ympäri ja laukkaa. Mun ratsastama Donatella onneks meni joka paikkaan, joten loppupeleissä Spaicy myös antautu.

Loppuun pari kuvaa uudeltavuodelta! Mää vähän innostuin leikkimään nuilla härpäkkeillä..