Asiat muuttuu

Anteeksi pieni postaustauko, mulla ei oo nyt oikein ollu motivaatiota. Edellisessä postauksessa kertomani onnettomuus saanu mut miettimään itsenäni hevosenhoitajana. Oon ollu jotenki tosi väsyny viime päivinä ja tänään mulla oli kauhee päänsärky. Aamu oli yhtä juoksemista. C ei ratsastanut, joten mun piti juoksuttaa 4 hevosta aamulla. Oli kyllä melko kiirre, koska ne jokainen oli aamulla myös laitumella ja ne piti hakea sieltä. Lisäksi mun piti kävellä anastasian kans aamulla 30 min ja iltapäivällä 3 kertaa 30 min.. Päätin et en kyllä tasan kävele, et saa kävellä kerran kävelykoneessa.
Iltapäivällä oli jossain ihan omissa maailmoissa kun lihaksiin sattui ja päätä särki. Kävelin vaan zombina ympäriinsä. Tuntuu, et mulle on tulossa kuumetauti. Viimeksi oli samanlainen olo espanjassa ja melkoinen kuumetauti tulikin. Paska juttu siinä on aina se, et hevosten kans ei kauheesti voi sairastaan. Jos pää on irti, niin se teipataan kiinni ja töihin.

Tassina lähti eilen. Se tuli ihan puun takaa. Aamulla se vielä oli meidän listoilla ja mun piti ratsastaa se iltapäivällä. Yhtäkkiä mulle vaan kerrottiin, et se lähtee ja mun pitää äkkiä harjata se ja laittaa suojat jalkaan. Ajattelin aluksi, et se on vitsi! Mut ei se ollu. Se lähti jollekki miehelle treeniin ja kisailuun, koska ei mukaan täällä kisannu sillä. Oishan toki ollu kiva tietää aikasemmin, niin olisin ratsastanu sen viimesen kerran. En ees lauantaina ratsastanu sitä koska olin vapaalla :s Ihan epäreilu olo. Pidin sitä niin hyvänä ja tykkäsin siitä ja sit se vaan viedään pois kertomatta mulle mitään.

Tänään tuli toisia yllättäviä uutisia, mut tällä kertaa positiivisia. Sain opiskelupaikan! Olin aluksi, että no kiva.. just tehtiin mulle paperit ja vakuutukset täällä ja sit tulee tuollasia uutisia. Jos ei oltas tehty, niin oisin ehkä harkinnut lähtemistä. Ihan vaan viimeaikaisten tapahtumien takia. Mut oikeastaan parempi että jään, enkä luovuta. Jokainen mokaa joskus, jotku enemmän kuin toiset. Mun pitää kasvaa vahvemmaksi ihmisenä. Jos kaikki menee hyvin opiskelujen lykkäämisen suhteen, aloitan syksyllä 2013 opiskelemaan Kajaanin ammattikorkeakoulussa restonomiksi! On kyllä vähän helpottunut olo. Nyt tiedän, että mun ei tarvi mennä enää pääsykokeisiin, joka tietää myös sitä, että mun ei tarvi turhan takia suomeen lennellä! Sen sijaan voisin loimailla ystävälläni Lontoossa tai Itävallassa tulevan vuoden aikana.. Se onki sit eri asia, et annetaanko mulle lomaa.

Mulla ei oo nyt kummempaa kertomista. Pitää toivoa, että tapahtuu jotain jännää ja kivaa lähitulevaisuudessa ja en tule kipeeksi!