Töihin paluu!

Maanantaina oli pakko taas kadota suomesta ja palata tänne Sveitsiin rahaa tienaamaan. Ennen lähtöä kelasin hirveästi päässäni tän mun nykyisen elämäntilanteen hyviä ja huonoja puolia. Aluksi olin aivan sitä mieltä, että mitä hittoo oikein teen ulkomailla, kun voisin olla kotona rakkaiden ihmisten parissa. Sitten sain kuitenkin päähäni ajatuksen, että tää on yks mun elämäni parhaista päätöksistä ja kotona kyllä kerkeää olla. Jälkimmäinen kuulostaa kyllä järkevämmältä ajatustavalta, mutta rehellisesti sanottuna mua vähän masentaa nyt olla täällä. Mulla ei ole täällä ketään sellaista ihmistä johon voisin täysin luottaa ja joka olis aina mua varten ja kuuntelis mua. Osa ihmisistä on tosi etäisiä ja osa sit sellasia kavereita joiden kans on kiva jutella ja vitsailla ja nauraa, mutta ei mitään sen syvempää. En pääse oikeasti avautumaan ikinä mistään kenellekkään, kun ei oikein ole samanhenkistä porukkaa.
Mutta voishan mulla on asiat vielä huonomminkin. Meillä on täällä töissä sellanen mies jolla on kotona Unkarissa vaimo ja alle vuoden ikäinen tyttö jonka se on nähnyt vaan kerran. Sen pitää kuulemma tehdä töitä yli kolme vuotta, että se saa velkansa maksettua. Sillä on varmaan oikeesti tosi rankkaa henkisesti, joten ei mulla olis syytä edes valittaa.
Mut tää on mun valinta olla täällä! Suurin syy siihen on tällä hetkellä rahan säästäminen, sillä tahdon olla vastuullinen ja miettiä tulevaisuutta. Lisäksi en voi väittää, että en nauttisi uusien asioiden oppimisesta.

C on 2 viikkoa nyt sairaslomalla, joten muiden pitää ratsastaa sen hevoset. Ratsastin eilen ja tänään Donatellan ja muut C:n hevoset ratsastaa C:n tyttö ja sit sen kaveri ratsastaa yhden ja minä kävelen Ziezon kanssa, koska se on vieläkin pelkällä kävelyllä sen walkkeri-onnettomuuden takia. Lisäksi ratsastin eilen yhen tamman Missin ja tänään toisen tamman Amemin. Zamiraa en oo ratsastanut :( Se hyppäs tänään ja kyllä se meni jostain 90 cm okserista yli, että saattaa siitä vielä esteheppa tulla. Harmittaa toki, kun en oo saanut ratsastaa sitä nyt, mutta onhan muidenkin hevosten ratsastamisessa plussansa. Eilen ja tänään huomasin, että kuinka helppo ratsastettava Zamira on. Ne 2 tammaa meinas vähän vetää herneet nenään, kun käytin liikaa kättä, mutta Zamira ei koskaan hermostunu mistään. Eli on siis mulle vaan plussaa, että saan ratsastaa erilaisia hevosia ja oon kuitenkin ihan tyytyväinen siihen, että miten ne kaikki toimi mun alla eilen ja tänään.
Oon ihan väsynyt, vaikka luulis, että loman jälkeen olis täynä energiaa. Mut ehkä mua vaan väsyttää nää ekat päivät, kun on tullu otettua niin rennosti viimeiset 2 viikkoa. Oon kyllä välillä tällanen ihan jatkuvasti väsynyt, eikä mikään auta. Voisin vaan nukkua kuukauden putkeen.

C:n tyttö ja sen groomi lähtee huomenna italiaan kisoihin koko loppuviikoksi ja meille jää sit yks työntekijä vähemmän. Hommaa tulee olemaan enemmän, mutta parempi että on paljon työtä, entä että ei olis yhtään. Sopii ihan hyvin tähän vaiheeseen, kun yritän nyt jotain terveellisempää/parempaa elämää... Heppoja mulle jää vain 4, sillä C:n tyttö ottaa yhen meidän hepoista sinne Italiaan. Mut mun pitää varmaan huolehtia muutamasta muustakin hevosesta päivittäin.

Mää lähen nyt suihkuun ja keittään kaurapuuroa iltapalaksi (osa mun terveellistä elämää, saa nähä kuin kauan kestää) Sit vois kattoo vaikka yhen leffan ja lähtä nukkumaan!

Täältä ei nyt taas ole mitään kuvia, mut että ei tulis kuvatonta postausta, laitan yhen kuvan suomesta jossa mulla on päällä mun uus hame ja paita :)